Kuoleman koodi on London Bridge - Kuninkaalliset - Ilta-Sanomat

Kuoleman koodi on London Bridge

Kuningatar Elisabetin kuolema tulee olemaan valtava isku suoraan brittien sydämeen. Sekasortoa yritetään suitsia salaisella asiakirjalla. Pääministeri kuulee puhelimessa kohtalokkaat sanat ”London Bridge on romahtanut”.


20.4. 6:36

Se päivä koittaa vielä, ja tulee jäämään historiaan yhtenä Britannian tarinan suurista käänteistä. Mustat puvut ja kravatit ovat roikkuneet yleisradioyhtiö BBC:n naulakossa valmiina vuosia. Uutisankkurit ovat harjoitelleet asian kertomista kukin vuorollaan. Viihdeohjelmat hyllytetään kahdeksi viikoksi. Koko saarivaltion valtaa pohjaton suru ja kunnioitus, kun maailman pitkäikäisin monarkki Elisabet II kuolee.

Valtaosa maailmasta ei muista aikaa, jolloin häntä ei ollut.

Kuningatar Elisabet täyttää huhtikuussa 95 vuotta. Hänen kuolemansa on yhtä väistämätöntä kuin kaikkien muidenkin, mutta sen seuraukset ovat aivan eri luokkaa kuin tavallisten maijameikäläisten.

Hovi on kaikessa hiljaisuudessa varautunut jo vuosia hetkeen, jolloin väistämätön tapahtuu. Käytännönläheinen kuningatar on jopa allekirjoittanut itse hautajaisjärjestelynsä. Hän ymmärtää, että – runoilija John Donnen sanoin – kuolema ”tulee meille kaikille”.

Viimeisillä hetkillä kuningattaren henkilääkäri Huw Thomas on avainasemassa. Hän pitää monarkista huolta, valvoo vierailuja tämän luo ja on päättämässä, mitä kuningattaren tilasta kerrotaan kansalle. Kun Yrjö V kuoli 1936, hänen henkilääkärinsä lordi Dawson kertoi puoli kymmeneltä illalla kuninkaan olevan ”siirtymässä rauhaisasti kohti elämänsä loppua” Pian sen jälkeen hän antoi kuninkaalle morfiinipistoksen ja gramman kokaiinia kipujen lievittämiseksi. Annostusta on kuvattu niin suureksi, että se avitti kuninkaan kuoleman ehtimistä aamun lehtiin.

Edellisen kerran Britannia on haudannut monarkin, kun kuningattaren isä Yrjö VI kuoli 1952. Monet asiat ovat sittemmin muuttuneet, mutta monarkin kuolemaa sääntelee edelleen tarkka protokolla.

Monarkin kuolemaa seuraa tarkka protokolla. Kuningas Yrjö VI on edellinen hallitsija, jonka Britannia on haudannut vuonna 1952.­

Kun kuningatar on kuollut, soittaa hänen henkilökohtainen sihteerinsä ensi töikseen pääministerille erikoissuojatulta linjalta. Hän lausuu puhelimeen ennalta sovitun koodin mukaisesti: London Bridge on romahtanut.

London Bridge on myös kuningattaren kuolemaan liittyvän salaisen asiakirjan nimi. Se vuoti muutama vuosi sitten julkisuuteen, joten on mahdollista, että koodinimeä on sittemmin muutettu, mutta brittilehdistössä sen uskotaan pysyneen silti samana. Koodinimillä on pitkä historia kuninkaallisten kuolemiin varautumisessa. Kuningattaren isän kuolemasta käytettiin esimerkiksi koodinimeä Hyde Park Corner. Kuningataräidin koodinimi oli Tay Bridge.

Hovin työntekijät saavat tiedon kuolemasta myös erillisen kuuman linjan kautta. Suru-uutinen kerrotaan välittömästi myös kansainyhteisöön kuuluvien maiden johdolle. Kun suru-uutinen on tavoittanut kaikki viralliset tahot, on uutinen aika kertoa tiedotusvälineiden kautta myös kansalaisille.

Yksi suru-univormuun pukeutunut sotilas käy lisäksi kiinnittämässä tiedotteen kuningattaren poismenosta Buckinghamin palatsin rautaporttiin. Samalla hovin nettisivut päivittyvät suruväreihin ja kertovat saman tiedon. Britannian liput lasketaan puolitankoon, ja kirkkojen kellot soivat kautta maan.

Monarkin kuolema pysäyttää valtakunnan. Näin seurattiin Yrjö VI:n hautajaisia lontoolaisessa toimistossa.­

Kuningattaren kuolema iskee voimalla britteihin ja sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia monarkialle. Siksi salainen asiakirja on hiottu kuntoon viimeistä yksityiskohtaa myöten. Tarkoituksena on varmistaa, että siirtymä kuningas Charles III:n aikaan tapahtuu mahdollisimman ripeästi ja vakaasti.

Ensimmäinen versio salaisesta asiakirjasta laadittiin jo 60-luvulla, mutta sitä on sittemmin päivitetty muutaman kerran vuodessa. Walesin prinssistä tulee kuningas samalla hetkellä, jona hänen äitinsä kuolee.

Charles on odottanut valtaistuimelle nousua pitkään

Käsikirjoituksen mukaan Charles puhuu kansakunnalle ensimmäisen kerran uudessa roolissaan äitinsä kuolinpäivän iltana. Seuraavana päivänä kello 11 Lontoon aikaa Charles julistautuu kuninkaaksi ja vannoo ikiaikaisen, valtaistuimelle nousua varten laaditun valan.

Valassa vannotaan muiden muassa uskollisuutta parlamentille ja Englannin kirkolle. Tilaisuuden päätteeksi trumpetit soivat ja kanuunat ampuvat kunnialaukauksia. Charles ryhtyy heti kuninkaan töihin. Hänen on kaavailtu lähtevän jo ennen äitinsä hautajaisia kierrokselle Englantiin, Skotlantiin, Walesiin ja Pohjois-Irlantiin.

– Ensimmäisestä päivästä lähtien kyse on enemmänkin siitä, että kansalaiset, eivätkä vain johtajat, ovat osa uutta monarkiaa, Charlesin neuvonantaja on sanonut Guardianille.

Charles on myös ainoa henkilö, joka voi päättää tietyistä äitinsä kuolemaan liittyvistä asioista. Itse hautajaisjärjestelyjä ryhtyy viemään eteenpäin 18. Norfolkin herttua. Hänen sukunsa on vastannut kuninkaallisista hautajaisista vuodesta 1672 lähtien.

Tuleva kuningatar Elisabet II tukee isänsä hautajaisissa äitiään kuningatar Elisabetia ja isoäitiään kuningatar Maryä.­

Charles on odottanut valtaistuimelle nousuaan pidempään kuin yksikään toinen Britannian kruununperijä. Nyt 72-vuotiaasta Charlesista tuli kruununprinssi vain kolmivuotiaana. Charlesin ei tarvitse ottaa hallitsijanimekseen nykyistä nimeään. Hän voi valita sen koko ristimänimestään Charles Philip Arthur George. Hän voi halutessaan olla vaikkapa kuningas Arthur, mutta todennäköisintä on, että hän pitää kuninkaana nykyisen etunimensä.

Kruunajaiset järjestetään suruajan jälkeen. Kuningatar odotti omiaan liki puolitoista vuotta, mutta Charlesin kruunajaiset voidaan järjestää jo kolmen kuukauden tai viimeistään vuoden kuluttua äidin hautajaisista. Kruunajaisten aikataulua voi nopeuttaa se, että tasavaltalaisille ei haluta antaa yhtään enempää aikaa ajaa monarkiasta luopumista kuin on pakko.

 Ei voi kieltää, että asiat ovat menneet vähän pieleen Charlesin kanssa. Kuningatar pitää häntä hyvin vaikeana.

Kuningatar on onnistunut pitämään monarkian aseman vakaana, vaikka etenkin Charlesin ja Dianan eron jälkeen kuningashuone oli vuosia vastatuulessa. Viime aikoina sitä on koetellut prinssi Harryn perheen tyytymättömyys ja siitä kummunneet sisäiset ristiriidat. On kuitenkin epätodennäköistä, että hallitsijan vaihtuminen romuttaisi monarkian ainakaan välittömästi.

Charlesin nousu kuninkaaksi on silti omiaan saamaan tasavaltalaiset ylikierroksille. Charles ei ole ikinä onnistunut voittamaan brittien sydämiä puolelleen kuten äitinsä, ex-vaimonsa tai poikansa, prinssit William ja Harry. Myös hänen nykyinen puolisonsa Cornwallin herttuatar Camilla tulee aina olemaan briteille nainen, joka särki Dianan ja Charlesin avioliiton.

– Ei voi kieltää, että asiat ovat menneet vähän pieleen Charlesin kanssa. Kuningatar pitää häntä hyvin vaikeana. Hän on kovin tuhlailevainen, eikä kuningatar pidä siitä. Se on surullista ja on haavoittanut perhettä, kuningattaren luottoystävä Margaret Rhodes on sanonut.

Sitaatti löytyy Gyles Brandrethin 2004 julkaistusta kirjasta. Rhodes välitti lausunnolla Britannialle kuningattaren huolen siitä, että Charles voisi turmella valtaan noustessaan äitinsä perinnön.

Seuraava kuningaspari. Charles on odottanut valtaannousua pidempään kuin yksikään toinen Britannian kruununperijä.­

Britanniassa nousee toistuvasti esiin ehdotus, että vallanperimyksessä hypättäisiin suoraan prinssi Williamiin. Hän siirtäisi monarkiaa suoraan pitkälle 2000-luvulle ja olisi sitä uudistava voima. Prinssissä ja erityisesti hänen vaimossaan herttuatar Catherinessa ja heidän lapsissaan prinssi Georgessa, prinsessa Charlottessa ja prinssi Louis'ssa on juuri sellaista valovoimaisuutta, jota monarkia tarvitsee säilyäkseen.

Charlesin syrjäyttäminen johtaisi kuitenkin vaikeaan perustuslailliseen kriisiin, eikä se siksi ole todennäköistä. Se ei myöskään ole kuningattaren, Charlesin tai Williamin tahto. Kuningatar alleviivasi omaa kantaansa muutama vuosi sitten. Hänen työpöydällään lepäsi tuore potrettikuva äidistä ja hänen perillisestään, prinssi Charlesista.

Monarkin luottamus poikaansa on sittemmin kohentunut. Hän on keskustellut Charlesin kanssa tämän tulevista tehtävistä ja seurannut ilolla Charlesin ja Camillan lisääntyneitä vierailuja kaukomaihin. Kuningatar ja hänen viikko sitten kuollut puolisonsa prinssi Philip, 99, aloittivat tehtävien jakamisen muille kuningasperheen jäsenille pikkuhiljaa jo vuosia sitten. Kaukomatkoista he luopuivat jo vuonna 2013.

Osa matkoista kuuluu hovin suunnitelmaan myydä monarkiaa kansainyhteisön maille, jotta ne pysyisivät siinä kuningattaren kuoltuakin. Samanlaisia myyntimatkoja on tehnyt muun muassa William.

 Historian myllerryksessä juuri kuningatar on edustanut pysyvyyttä.

Kansainyhteisö syntyi, kun britti-imperiumi alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen natista liitoksistaan. Kuningatar on siihen kuuluvista maista 16:n virallinen päämies. Kun häntä ei enää ole, moni yhteisön maa voi haluta katkaista siteet vanhaan valtarakennelmaan.

Erohalukkuutta ovat väläytelleet esimerkiksi Australia, Jamaika ja Bahama. Hiljattain maat kuitenkin hyväksyivät Charlesin yksimielisesti tulevaksi päämiehekseen. Kansainyhteisön kutistumisella olisi Britannian arvovallalle suuri symbolinen merkitys.

Viime vuodet ovat olleet Britanniassa yhtä myllerrystä. Ensin Brexit jakoi maan kahtia, sitten iski korona.

Historian kuohuissa juuri kuningatar on edustanut pysyvyyttä. Kuningatar katsoo valtakuntansa asioita etäämmältä kuin poliitikot. Hänen sanotaankin olevan nykyisin poliitikkoja paremmin perillä kansan pulssista. Omien erheidensä seurauksena kuningatar on myös oppinut taitavasti vetoamaan kansaansa. Hänen puheensa on perinteisesti Britannian joulupäivän katsotuin ohjelma. Sitä kuuntelee jouluna jopa liki kahdeksan miljoonaa brittiä.

Muutama vuosi sitten kuningatar painotti puheessaan juuri tavallisten ihmisten merkitystä.

– Voimaannun usein tavatessani tavallisia ihmisiä tekemässä tavallisia asioita, hän sanoi.

Buckinghamin palatsissa monarkin kuolemasta kertovat puolitankoon lasketut liput sekä porttiin kiinnitetty tiedote poismenosta.­

Kuningatar on instituutio. Siksi monarkin kuoleman aiheuttamaa surun määrää ei voi verrata hysteriaan, jota Britanniassa nähtiin prinsessa Dianan traagisen kuoleman jälkeen.

Hänen kuolemallaan tulee olemaan myös käytännönläheisiä vaikutuksia kansalaisten arkeen. Setelit, kolikot, postimerkit ja viralliset potretit menevät vaihtoon. Niihin painetaan kuningas Charles. Passeissa ei enää puhuta kuningattaresta vaan kuninkaasta. Samoin käy kansallislaululle. Siinä ei enää pyydetä suojelusta kuningattarelle, vaan sanat kuuluvat: God save the King.

Hallitsijanvaihdos tietää miljardien tappioita taloudelle. Kuningattaren kuoleman on arvioitu hyydyttävän maan talouden ainakin kahdeksi viikoksi kuoleman ja hautajaisten välissä. Kuolinpäivänä pörssi, pankit ja monet kaupat sulkeutuvat määrittelemättömäksi ajaksi. Hautajaiset ja kruunajaiset julistetaan vapaapäiviksi.

Kuningatar haudataan viimeistään 12 päivää kuolemansa jälkeen. Aluksi kuningattaren ruumis lepää Buckinghamin palatsin valtaistuinsalissa. Jos kuningatar kuolee ulkomailla, kuninkaalliset ilmavoimat noutaa hänet kotiin. Sandringhamin tai Windsorin linnoista monarkki kuljetetaan Buckinghamin palatsiin autolla.

Mutkikkainta on, jos monarkki kuolee rakkaassa kesäpaikassaan Skotlannissa sijaitsevassa Balmoralin linnassa. Sieltä kuningatar kuljetetaan ennakkosuunnitelmien mukaan ensin skotlantilaisin seremonioin Edinburghiin ja sieltä edelleen kuninkaallisella junalla Lontooseen.

Buckinghamin palatsista kuningatar siirretään muutaman päivän kuluessa surusaattueessa Westminster Halliin, jossa kansalaiset voivat jättää hänelle hyvästit. Ainakin puolen miljoonan surijan odotetaan vierailevan kuningattaren arkun luona. Samalla kuningatarta surraan myös ympäri maailman. Brittiläinen imperiumi hallitsi aikoinaan neljäsosaa maailman pinta-alasta, ja hetken näyttää siltä, kuin niin olisi yhä.

Hautajaisia varten kuningatar siirretään tykkilavetilla läheiseen Westminster Abbey -kirkkoon. Kuningattaren arkku on raskas, sillä brittikuninkaalliset haudataan lyijyllä vuorattuihin arkkuihin. Prinsessa Dianan arkku painoi jopa 250 kiloa. Hautajaiset televisioidaan luonnollisesti ympäri maailman.

Yrjö VI:n hautajaisia seurattiin televisiosta The Scotsman -lehden toimistossa 1952.­

Hautapaikkansa kuningatar on valinnut itse. Sen oletetaan olevan Lontoon lähistöllä sijaitsevan kuningattaren kodin Windsorin linnan mailla. Kuningas Yrjö VI:n muistokappeliin on haudattu kuningattaren isä, äiti ja sisar, prinsessa Margaret.

Sitten arki ja Westminsterissä sijaitsevan parlamentin poliittinen peli alkavat uudestaan.

Kuningas Charles III ja Camilla muuttavat Clarence Housesta Buckinghamin palatsiin. Hänen esikoisensa prinssi William perii Walesin prinssin tittelin. Hän muuttaa perheineen Kensingtonin linnasta Clarence Houseen. Prinssi George, prinsessa Charlotte ja prinssi Louis siirtyvät pykälän eteenpäin kruununperimysjärjestyksessä.

Kuningattaren oletetaan valinneen hautapaikakseen Windsorin linnan maat. Kuningas Yrjö VI:n muistokappeliin on haudattu kuningattaren isä, äiti, ja sisar, prinsessa Margaret.­

Kuningatar on ollut maailmanpolitiikan ytimessä vuosikymmeniä, mutta kukaan ei tiedä, mitä hän on kokemastaan ajatellut. Hän on vaiennut ja tyytynyt valvomaan pääministereitään. Teoriassa kuningattarella on esimerkiksi Ruotsin kuninkaaseen verrattuna laajat valtaoikeudet. Käytännössä kuningatar on Jumalan hänelle asettamassa palveluammatissa.

Kun kuningatar on tinkinsä tehnyt, Buckinghamin palatsissa ei enää istu yhtä vaikeneva hallitsija kuin aiemmin. Charlesia on toistuvasti kritisoitu siitä, että hän ottaa liikaa kantaa asioihin.

Poliittista puhetta britit eivät halua monarkkinsa puhuvan. Siihen Charles ei totu yksityisesti koskaan, mutta julkisesti kyllä. Show’n on jatkuttava, tapahtui mitä tahansa monarkian säilymisen ja Britannian vuoksi. Sen ajatuksen turvin kuningatar Elisabetkin on selvinnyt tehtävästään.

Niin hän tekee rakkaan aviomiehensä kuoleman jälkeenkin. Kuningattaren maailmassa vastuu ja velvollisuudet ajavat myös yksityisen syvän surun edelle.

Lähteet: Business Insider, Guardian, Daily Beast, Daily Mail. Juttu on julkaistu alun perin IS:n Elisabet II -erikoislehdessä keväällä 2019.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?