Salaperäisestä suomalais­naisesta tuli Norjan hovin sisä­piiriläinen – tällainen on kotkalaisen Ragnin uskomaton tarina

Ylen tv-sarjassa esiin nousevan hovineidon elämästä tuli kansainvälinen seikkailu, vaikka vanhemmat eväsivät tyttäreltään kunnollisen koulutuksen.

31.1.2021 8:00

Satoja tuhansia katsojia Yle Teema & Femillä ja Areenassa kerännyt Atlantic Crossing -sarja kertoo tositapahtumiin pohjautuen Norjan kruununprinsessa Märthasta, hänen perheensä paosta Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana ja Märthan erikoisesta suhteesta presidentti Franklin D. Rooseveltiin. Katsojat höristivät korviaan jo avausjaksossa, kun Märthan hovineito Ragni Østgaard puhuu prinsessan kanssa suomenruotsia. Kun Ragni myöhemmin sanoo puhelimeen suomen kielellä ”kiitos”, herää uteliaisuus: kuka oli tuo salaperäinen suomalaisnainen keskellä maailmanhistoriallisia tapahtumia?

Ragni Østgaardin suvun juuret kietoutuvat tiiviisti suomalaiseen teollisuushistoriaan.

Norjalainen Hans Gutzeit perusti Suomen suurimman höyrysahan Kotkaan vuonna 1872. Sahalla työskenteli paljon norjalaisia, joille rakennutettiin paikkakunnalle muun muassa oma koulu ja kauppa. Aluksi puutavarabisnestä yritettiin pyörittää Norjasta käsin, mutta lopulta paikan päälle oli lähetettävä myös operatiivista norjalaista johtoa. Näin Alexander Gullichsen päätyi Kotkaan vuonna 1884, alun perin hoitamaan Gutzeit-yhtiön kirjanpitoa ja kirjeenvaihtoa.

Gullichsen sopeutui pieneen satamakaupunkiin nopeasti. Hän löysi vaimon haminalaisen konsuliperheen tyttärestä Ines Brunilasta ja sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1890.

Gullichsen eteni Gutzeitin Kotkansaaren tehtaanjohtajaksi ja myöhemmin koko yrityksen pääjohtajaksi.

Gullichsenit saivat kuusi lasta. Tytär Ragni syntyi perheen esikoisena vuonna 1894.

Kotkalaisen valokuvaamon ottamassa potretissa kameraan katsoo totinen, vaalea pieni Ragni. Hän vietti lapsuutensa Meriniemen huvilassa, jonka Gutzeit rakennutti tehtaanjohtajansa työsuhdeasunnoksi. Kaunis, puinen merenrantahuvila toimii nykyisin Kotkan Pursiseuran tukikohtana ja ravintolana.

Pieni Ragni Gullichsen tallentui kotkalaisen valokuvaamon ottamaan muotokuvaan 1890-luvulla.

Kun Ragni oli lapsi, Gullichsenien perhe asui Kotkan Meriniemen huvilassa. Nykyisin huvila toimii ravintolana.

Perheen kerrotaan viihtyneen Kotkan norjalaisissa liikemiesseurapiireissä, ja toisin kuin Atlantic Crossing vihjaa, perheessä ei sukulaisten mukaan puhuttu lainkaan suomea.

Ragni kävi ruotsinkielistä koulua Kotkassa. Hän oli lahjakas oppilas ja toimi oppilaskunnan puheenjohtajanakin, mutta vanhemmat olivat sitä mieltä, että tyttölapsen ei kannattanut haaskata voimiaan opiskeluun. Hän keskeytti koulun ennen ylioppilastutkintoa ja päätyi sen sijaan talouskouluun.

Ines ja Alexander Gullichsenin lapsista tunnetuin oli Ragnin veli Harry Gullichsen, joka nai aikanaan Ahlströmin puunjalostusdynastian perijättären Mairen. Vaikka Mairen suvun yritys oli Harryn edustaman yhtiön kilpailija, tuli Harrysta myöhemmin A. Ahlström Osakeyhtiön pääjohtaja.

Harry ja Maire Gullichsen tunnettiin suurina taiteen ja arkkitehtuurin ystävinä. Etenkin professori Maire Gullichsen jäi historiaan keskeisenä suomalaisena kulttuurivaikuttajana ja taidemesenaattina. Pariskunnan Noormarkussa sijaitseva kotitalo Villa Mairea kuuluu Alvar ja Aino Aallon tunnetuimpiin töihin.

Gullichsenin perheen sisarukset poseerasivat kotkalaisessa valokuvaamossa. Takana Harry, Rolf, Ragni ja Torbjörn, edessä Leif ja Lilly.

Nuori Ragni poseerasi kuvaajalle luonnon helmassa.

Ragnin elämä suuntautui jo nuoresta pitäen ulkomaille. Hän matkusteli nuoruudessaan paljon ainakin Tanskassa, Englannissa ja Pariisissa. Norjassa hän sukuloi usein ja myös asui siellä ajoittain.

Norjan pääkaupungissa Kristianiassa (myöhemmin Oslo) Ragni kohtasi myös elämänsä rakkauden, norjalaisen upseerin Nikolai Ramm Østgaardin. Østgaard oli kolminkertainen Norjan mestari jalkapallossa, ammattisotilas, voimistelun­opettaja ja myöhemmin hän toimi myös Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana.

Norjan kuningas Haakon VII oli palkannut urheilullisen Østgaardin alun perin poikansa, kruununprinssi Olavin hiihdonopettajaksi. Yhdessä he treenasivat mäkihyppyä. Vuonna 1924 Østgaard nimitettiin kruununprinssin adjutantiksi, kun hän oli ehtinyt palvella kuningashuonetta jo kymmenen vuotta.

Parin romanssi eteni nopeasti. Sulhanen kirjoitti Ragnin vanhemmille kauniin kirjeen, jossa hän pyysi heidän tyttärensä kättä, vaikka hän ei ollut vielä ehtinyt edes tavata morsiamensa vanhempia.

”Pyydän teitä uskomaan minua, kun sanon, että teen kaikkeni voidakseni tehdä hänestä niin onnellisen kuin hän ansaitsee. Lopuksi pyydän teitä, rakkaat tuntemattomat Ragnin vanhemmat, ottamaan minut vastaan, niin Ragni ilahtuu,” Nikolai kirjoitti.

Ragnin ja Nikolain kihlajaiskuva.

Ragnin aviomies Nikolai Ramm Østgaard teki pitkän uran ammattisotilaana, Norjan hovissa ja urheiluvaikuttajana.

Koska Nikolai työskenteli jo hovissa, myös nuorikko esiteltiin varhain kuningas Haakonille ja kuningatar Maudille. Ragni kirjoitti kirjeessään kotiväelle, että yllättävä teekutsu kuninkaanlinnaan ennen häitä hermostutti häntä, mutta kuningaspari oli ollut niin ystävällinen ja puhelias, että Ragnin jännitys katosi saman tien.

Pariskunnan häitä juhlittiin näyttävästi Kotkan kirkossa heinäkuussa 1916. Norjan kuningasperhe lähetti tilaisuuteen onnittelusähkeen ja toimitti lahjaksi hopeisen vaasin. Juhlat herättivät Kotkassa kovaa kiinnostusta, ja kansaa kerääntyi punatiilisen kirkon ovelle ja kaupungin kaduille ihailemaan uljasta hääparia. Häämatka tehtiin autolla Imatralle ja Punkaharjulle, ja pian tämän jälkeen pari muutti Norjaan.

Avioliitosta syntyi neljä lasta. Ragni työllistyi miehensä perässä Norjan hoviin 1929. Hänestä tuli Olavin vaimon, kruununprinsessa Märthan hovineito, läheinen ystävä ja uskottu.

Pariskunta omisti elämänsä hovin palvelemiselle. He tunsivat olevansa tehtävissään etuoikeutettuja, ja tiettävästi Ragni sai työstään palkkaa vasta sodan jälkeen.

Ragnin ja Nikolain häät olivat tapaus Kotkassa vuonna 1916. Kotkan kirkon portaille kerääntyi yleisöä seuraamaan näyttävän parin poistumista kirkosta.

Upea pari hääpäivänään 22. heinäkuuta 1916.

Ragni, Nikolai ja esikoispoika Nikolai eli Nik suvun albumissa.

Elämä soljui kuninkaallisen perheen palveluksessa Skaugumin tilalla, kunnes kaikki mullistui keväällä 1940 Saksan armeijan tunkeuduttua Norjaan. Kruununprinsessa Märtha ja lapset, joukossaan kruununperillinen eli nykyinen kuningas Harald V, joutuivat pakenemaan natsimiehittäjiä.

Nopean lähdön koittaessa Østgaardien perhe ajautui hajalleen. Kolme vanhinta lasta Nikolai, Ulla ja Rolf jäivät Norjaan, kun Ragni-äiti ja 10-vuotias Einar pakenivat kruununprinsessan ja tämän lasten mukana Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin. Aviomies Nikolai seurasi samana kesänä kuningasta ja kruununprinssiä Lontooseen.

Ragnin tyttären Ullan päiväkirjan mukaan tyttärellä oli suunnitelma yrittää paeta Suomeen isoäitinsä luo, mutta aie osoittautui mahdottomaksi. Myöhemmin myös Ulla päätyi Lontooseen.

Østgaardien läheisistä väleistä kuningasperheeseen kertoo se, että kun Ragni ja Nikolai eivät pystyneet osallistumaan tyttärensä Ullan häihin, kuningas Haakon oli paikalla. Hän piti parille hääpuheen ja hänen kerrotaan antaneen heille vieläpä rahaa häämatkaan.

Yhdessä kuninkaallisten lasten kanssa kasvanut Ragnin poika Einar kirjoitti aikuisena kirjan kruununprinsessan vuosista Yhdysvalloissa.

– Luulen, ettei kukaan kuninkaallisen perheen ulkopuolella ollut lähempänä kruununprinsessaa kuin äitini, Einar Østgaard kirjoitti.

Myös Atlantic Crossing -sarjassa Ragnista annetaan kuva inhimillisenä kruununprinsessan uskottuna.

– Äitini muistaa Ragnin lapsuudestaan: aivan ihastuttava ja lämmin ihminen. Sekä Nikolai että Ragni olivat kuulemma todellisuudessa paljon elegantimpia kuin tv-sarjassa, kertoo Ragnin veljen lapsenlapsi Gabriella Tjeder-Kajander.

Nikolai Ramm Østgaard, poika Einar ja Ragni Yhdysvalloissa arviolta vuonna 1943.

Atlantic Crossing -sarjan pääosissa nähdään mm. Sofia Helin kruununprinsessa Märthana (vas.ylh.), Kyle MacLachlan presidentti Rooseveltina sekä Anneke von der Lippe hovineito Ragnina (toinen oik.).

Yhdysvaltain-vuosina kruununprinsessan, hänen lastensa sekä Ragnin ja Einarin arki pyöri Pooks Hillin kartanossa fyysisesti etäällä maailmansodasta, mutta vaarat uhkasivat myös Atlantin takana.

Kuninkaallisia maanpakolaisia turvasi kruununprinsessan läheinen yhteys presidentti Rooseveltiin. Salainen palvelu sai vihiä, että Ragnin läheinen ystävätär oli potentiaalinen natsimiehittäjien kätyri, ja Yhdysvaltain väliintulo esti mahdollisen turvallisuusriskin. Perhettä varoitettiin, ja Ragnia kiellettiin pitämästä enää yhteyttä arveluttavaan rouvaan.

Tällä kirjeellä presidentti Roosevelt varoitti kruununprinsessa Märthaa naisesta, joka oli soluttautunut erityisesti hovineito Ragnin lähipiiriin.

Kun kuningas Haakon juhli 70-vuotispäiviään elokuussa 1942, myös Ragni Østgaard pääsi Lontooseen tapaamaan tytärtään. Oli kulunut peräti 28 kuukautta kohtalokkaasta yöstä, kun Ragni joutui jättämään lapsistaan kolme kotiin Osloon.

Kuninkaallinen perhe palasi Norjaan sodan päätyttyä 1945. Myös Ragnin perhe yhdistyi viimein. Hovineito jatkoi kruununprinsessan uskollisena palvelijana aina Märthan kuolemaan asti 1954.

Ragni ehti työskennellä kaksi vuotta Märthan tyttären, prinsessa Astridin hovineitona ennen omaa kuolemaansa vuonna 1956. Myös Nikolai palveli kruunua elämänsä loppuun asti.

Ragni Østgaard palkittiin työstään usein kunniamerkein.

Lähteet: Birger Brunila: Gullichsen’s. En familjekrönika; Ragni Østgaardin lapsenlapsen Gabrielle Welle-Strandin ja veljen lapsenlapsen Gabriella Tjeder-Kajanderin haastattelut, IS:n ja HS:n arkisto, NRK, Aftenposten, VG, vi.no.

Norjalaisnäyttelijä Anneke von der Lippe opetteli Ragnin roolia varten suomenruotsalaisen aksentin kuuntelemalla Ylen ruotsinkielisiä aamulähetyksiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?