Koituiko hernekeitto todellakin Ruotsin entisen kuninkaan kohtaloksi? Mysteerikirjailija vastaa vuosisatoja eläneeseen uskomukseen

Julkaistu:

Legendan mukaan Ruotsin entinen kuningas Eerik XIV myrkytettiin hernekeitolla. Hänen viimeisiä hetkiään puidaan uutuuskirjassa.
Syrjäytetyn kuningas Eerik XIV:n (13.12.1533–26.2.1577) kohtalo tulee yhä puheeksi torstaisin, eli hernekeittopäivänä, lounasseurueissa Ruotsissa. Legendan mukaan Eerik XIV kuoli 43-vuotiaana syötyään myrkytettyä hernekeittoa. Ruotsalainen tietokirjailija Daniel Rydén pureutuu Maailman salaperäisin kirja ja muita historian mysteerejä -kirjassaan (Atena) muun muassa Eerikin kuolemaan.

Sitä ei ole kiistäminen, kuoliko Eerik torstaina, mutta oliko kuolinsyy todellakin myrkytetty hernekeitto?

Kuningas Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560 valtaan nousi tämän esikoispoika Eerik. Tuore kuningas ajautui pian nuorempien veljiensä kanssa valtataisteluun. Turun linnassa asunut Juhana Herttua laittoi Kaarle-veljensä kanssa pystyyn kapinan ja sai Eerikin erotettua. Juhanasta tuli kuningas Juhana III.

Eerik vietti loppuelämänsä vankina eri linnoissa, kuten Turun linnassa. Viimeiset aikansa hän eli Örbyhusin linnassa.

Kun kuningas Juhana Herttua sai vihjeen, jonka mukaan Eerikin palauttamiseksi valtaistuimelle suunniteltiin salaliittoa, hän päätti toimia.

”19. tammikuuta 1577 kuningas lähetti sihteerinsä Johan Henrikssonin toimittamaan Örbyhusin linnan vartijapäällikölle Erik Anderssonille seikkaperäiset ohjeet, miten vangin voisi surmata. Vaihtoehtoina olivat tyynyllä tukehduttaminen, suoneniskentä ”niin että veri virtaisi, kunnes uhri kuolisi” – sekä tappavan liemen syöttäminen”, kirjassa kerrotaan.

Henkilääkäri Filip Kern matkusti Tukholmasta viemään myrkkyä Eerikille. Sunnuntaina 22.2. kuningas alkoi kärsiä niin pahoista vatsakivuista, että hänen oli käytävä makaamaan.

Tuli keskiviikko. Rydén siteeraa ruotsalaista historioitsijaa Johannes Messeniusta, joka kirjoittaa ”entisen kuninkaan tietämättään nauttineen myrkyn hänelle tuodussa hernekeitossa otaksuttavasti”. Kuningas menehtyi torstain vastaisena yönä.

Rydén epäilee Messeniuksen sanoja. Hän muistuttaa miehen alkaneen kirjoittaa Scondia illustrata -historiateostaan lähes 60 vuotta Eerikin kuoleman jälkeen ja hänellä oli rajallisesti käytössään lähdeaineistoa. Yksikään aikalaislähde eikä silminnäkijä mainitse sanallakaan, että Örbyhusin linnassa olisi tuolloin tarjottu hernekeittoa, vaikka se olikin suosittu ruoka.

Sen sijaan kerrotaan Eerikin kärsineen kovista vatsakivuista jo pitkään.

Eerikin arkku laitettiin hautaholviin, joka muurattiin umpeen. Tutkijat halusivat vahvistaa, mikä oli oikeasti vienyt Eerikin hengen ja avasivat haudan 20.1. vuonna 1958.

Kemiallinen analyysi osoitti kuin osoittikin, että entinen kuningas Eerik oli myrkytetty. Hänen sisäelimissään oli tappavaa arsenikkia. Sen sijaan hernekeitosta ei kuolleen kuninkaan vatsasta löytynyt jälkeäkään.

Västeråsin tuomiokirkossa sijaitseva Eerikin hauta oli tihutöiden kohteena kuusi vuotta sitten, kun varkaat veivät haudalta valtikan ja kruunun. Ne löytyivät myöhemmin tienposkesta.