Kuninkaalliset

Vallasta syöstyn Iranin shaahin puoliso on menettänyt maansa, miehensä, poikansa ja tyttärensä – tällaista Farahin, 80, elämä on kaiken jälkeen

Vallasta syöstyn Iranin shaahin puoliso on menettänyt maansa, miehensä, poikansa ja tyttärensä – tällaista Farahin, 80, elämä on kaiken jälkeen

Julkaistu:

80 vuotta
Iranin valtaistuimelta syöstyn shaahin puoliso Farah Diba Pahlavi vietti hiljan 80-vuotispäiviään. Ex-valtiatar elää nykyään puoliksi Pariisissa ja Washingtonissa.
Entinen Iranin shaahitar vietti kahdeksankymppisiään vastikään perhepiirissä. Päivä huomioitiin Farah Pahlavin kahden asuinmaan, Yhdysvaltojen ja Ranskan lehdissä, mutta itse hän ei halunnut juhlistaa päivää komeilla juhlilla. Ne on hänen osaltaan jo nähty.

Sen jälkeen, kun Farah Pahlavi emännöi lokakuussa 1971 Persian keisarikunnan 2 500-vuotisseremonioita, kaikkien aikojen näyttävimmiksi juhliksi kutsuttuja, hän on menettänyt valtaosan elämänsä kulmakivistä. 14 vuotta sitten suomeksi julkaistuissa muistelmissaan Farah Pahlavi kävi läpi näitä myrskyjä.

Farah Diba syntyi 13. lokakuuta vuonna 1938. Sivistyneen diplomaattiperheen ainokaisen varhaislapsuus näyttäytyi onnellisena, kunnes hänen sotilasuralla työskentelevä isänsä, kapteeni Sohrab Diba kuoli tyttären ollessa kymmenvuotias ja nuori leskiäiti Farideh Gohtbi joutui turvautumaan sukulaistensa anteliaisuuteen.

Silti Farahin koulutuksesta ei tingitty. Lahjakas tyttö kävi Teheranin ranskalaista koulua ja lähti opiskelemaan Pariisiin arkkitehdin ura tähtäimessään.


Siellä shaahi loi ujoon, vain 21-vuotiaaseen kaunottareen ensikatseen Iranin suurlähetystön järjestämillä kutsuilla.

Oli tiedossa, että 40-vuotias Mohammed Reza Pahlavi etsi uutta naista rinnalleen. Etäinen, järjestetty avioliitto egyptiläisprinsessa Fawzia Fuadin kanssa päättyi vuonna 1948 eroon eikä tuottanut kuin Shahnaz-tyttären. Tämä ei sukupuolensa vuoksi ollut oikeutettu Iranin kruununperilliseksi.

Toinen vaimo Soraya tuli iranilaisesta diplomaattiperheestä ja vei shaahin sydämen. Liitto päättyi lapsettomuuden ja sitä sadattelevien valtaapitävien painostuksen vuoksi vuonna 1958, mutta rakkaus ei.


Sorayan muistelmateoksen Le Palais de Solitudes (Yksinäisyyden palatsi) mukaan rakastavaiset jatkoivat kirjeenvaihtoa ja shaahi varmisti, ettei Euroopassa elokuvauralla siipiään kokeilevalta Sorayalta puuttunut mitään. Vaatimukset perillisestä voimistuivat, joten hallitsija aloitti Farahin kosiskelun.

Vuoden 1959 joulukuussa Iran todisti loisteliaita häitä. Lokakuussa 1960 shaahin toive täyttyi, kun Farah synnytti kruununprinssi Rezan. Kolme vuotta myöhemmin syntyi prinsessa Farahnaz, sitten prinssi Ali Reza vuonna 1966 ja prinsessa Leila vuonna 1970.


Älykäs Farah ei tyytynyt synnyttämiseen vaan omisti aikaansa intohimolleen eli taiteelle. Hän solmi tiiviit suhteet niin amerikkalaisten kuin ranskalaisten kulttuuripiirien kanssa ja molemmista maista kulkeutui mestariteoksia näytteille Iraniin. Farah myös edusti miehensä rinnalla, ja vuonna 1970 kaunotar villitsi suomalaiset vieraillessaan täällä.


Vaikka Farahia ympäröi loisto, suuri osa iranilaisista eli kurjuudessa. Eriarvoisuus roihahti kansannousuksi, ja shaahiperhe pakeni maasta tammikuussa 1979.

– En koskaan unohda hetkeä kiitoradalla ja silmissäni polttelevia kyyneleitä. En tiennyt, palaammeko koskaan, Farah Pahlavi muisteli kahdeksan vuotta sitten Free Europe -radioaseman haastattelussa.


Kotia ei enää ollut ja perhe kulki Marokosta Bahamasaarille ja Panamaan, kunnes he asettuivat Egyptiin. Siellä shaahi kuoli imusolmukesyöpään vuonna 1980.

Farah ja lapset saivat parin vuoden kuluttua luvan muuttaa Yhdysvaltoihin, jossa he asettuivat Connecticutiin. Lasten aikuistuttua Farah hankki pienemmän kodin läheltä Washingtonia, mutta parhaiten hän viihtyy kaupunkiasunnossaan Pariisin sydämessä.

Sen seinät on peitetty taiteella ja hän myös omistaa yhden maailman merkittävimmistä yksityiskokoelmista. Siihen mahtuu niin Andy Warholin maalauksia kuin Francis Baconin veistoksia. Vajaat kaksi vuotta sitten kokoelma oli esillä Berliinissä, ja tällöin Farah Pahlavi kertoi DW-lehden haastattelussa taiteen antavan hänelle sekä lohtua että voimaa.

– Murehdin iranilaisten naisten asemaa. Menneeseen verrattuna se on kammottava, hän avautui samassa yhteydessä The Guardian -sanomalehdelle.

 

Uskon, että paluumme päivä vielä koittaa.

Menetetyn maansa suremisen lisäksi Farahilla on riittänyt suruja yksityiselämässään. Leila-kuopus menehtyi rauhoittavien lääkkeiden yliannostukseen vain 31-vuotiaana Lontoossa. Isänsä lemmikkinä tunnettu tyttö ei toipunut tämän menetyksestä, vaan reagoi tuskaansa syömishäiriöllä. The Independent -sanomalehdelle Farah kertoi tyttärensä olleen syvästi masentunut mutta kätkeneen surunsa hyvän käytöksensä alle.

Kymmenen vuotta myöhemmin sukua kohtasivat taas suru-uutiset, kun Yhdysvalloissa asunut Ali Reza Pahlavi ampui itsensä. Boston Newsin mukaan masennukseen vaipunut mies eli järjestelmällisesti ja päätti siksi päivänsä kuin sotilas.


Farahilla on jäljellä enää kaksi lasta, mutta neljä Yhdysvalloissa asuvaa lastenlasta ovat muuttuneet hänen silmäterikseen. Kruununprinssi Rezan ja hänen vaimonsa Yasminen tyttäret Noor, 26, Iman, 25, ja Farah, 14, sekä menehtyneen Ali Rezan ja hänen puolisonsa Rahan tytär Iryana, 7, ovat syitä siihen, miksi shaahitar viettää rakkaan Pariisinsa sijaan yhä enemmän aikaa Washingtonissa.


Hän haluaa myös tukea poikaansa Rezaa. Tämä kampanjoi yhä päättäväisesti Iranin valtaistuimelle paluunsa puolesta. Reza haluaa ottaa demokraattiseen monarkiaan mallia niin Pohjoismaiden kuin Benelux-alueenkin kuningaskunnilta.

– Uskon, että paluumme päivä vielä koittaa, suruisa shaahitar uskoutui DW-lehdelle.