Jenni Haukio säkenöi illallisilla kymmenien tuhansien eurojen jalokivikorussa – lahjoitus lahtelaiselta mysteerimieheltä

Julkaistu:

Jalokivikoru
Jalokivikoru on suunniteltu valtiopäämiehen tai hänen puolisonsa käytettäväksi. Rouva Jenni Haukio oli torstaina sen ensimmäinen käyttäjä.
Rouva Jenni Haukio sai olla ensimmäinen valtionpäämiesten puolisoista, joka pääsi kantamaan uniikkia satavuotiasta Suomea edustavaa kaulakorua.

Rouva Haukio osallistui torstai-iltana Presidentinlinnassa järjestetyille juhlaillallisille yhdessä Pohjolan hallitsijoiden kanssa. Haukiolla oli yllään jäänsininen, vuonna 2014 Linnan juhlissakin nähty iltapuku.

Asun täydensi arvokas jalokivikoru, jonka Suomen Kultaseppien Liitto luovutti lahjaksi tasavallan presidentin kanslialle eilen keskiviikkona. Tarkoituksena on, että koru tulee kiertämään presidentiltä tai presidentin puolisolta toiselle vuosien saatossa.


Suomen tasavallan jalokivet -niminen projekti toteutettiin kokonaan lahjoitusten varassa.

Korun noin 32 000–42 000 euron arvoiset materiaalit lahjoitti lahtelainen eläkeiän kynnyksellä oleva kiviharrastaja, joka on itse aikoinaan löytänyt koruun käytetyn arvokkaan jalokivikiteen.

Idea presidenttikorusta lähti häneltä itseltään.

– Kivien harrastaminen on hänen intohimonsa, joten se on ehkä myös yksi syy, miksi hän halusi lahjoittaa materiaaleja tällaiseen tarkoitukseen. Hän arvostaa kiviä ja ymmärtää niistä paljon, joten haluaa luultavasti niille arvon, jonka ne ansaitsevat, arvioi korun suunnitellut Heli Kauhanen.


Kassakaapista Haukion kaulaan

Nimettömänä pysyttelevä mies löysi jalokivikiteen Luumäen Kännätsalon louhoksesta vuonna 1988 ja on sen jälkeen säilyttänyt arvoesinettä kassakaapissaan.

Vuoden 2015 lopulla hän otti yhteyttä korutaiteen läänintaiteilija Kauhaseen ja pyysi naista suunnittelemaan korun Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

– Hän totesi, että kassakaappi ei ole sen paikka. Hän halusi sen arvoiseensa käyttöön, Kauhanen avaa lahjoittajan motiiveja.

Aikaisemminkin miehelle työskennellyt suunnittelija ei voinut kieltäytyä ainutlaatuisesta työtehtävästä.

– Se on suuri kunnia, että minua pyydetään, ja että lahja on niin arvokkaalle instituutiolle.


Ensimmäisen puhelun jälkeen Kauhanen vei projektia eteenpäin yhdessä lahjoittajan kanssa. Kaikki koruun liittyvä oli tarkoituksena hoitaa vapaaehtoisten voimin.

Porilainen kultaseppä Juha Loikala suostui valmistamaan korun ja valokuvaaja Teemu Töyrylä kuvaamaan sen. Kirjapaino Markprint Oy lupasi painattaa korun kylkeen lahjakirjan.

Suomen Kultaseppien Liitto toimi projektin koordinaattorina ja lahjan luovuttajana.

”Haukio ymmärsi, mistä on kyse”

Kauhanen käynnisti suunnittelutyön kysymällä itseltään teemaan liittyviä kysymyksiä, kuten mitä suomalaisuus hänelle merkitsee ja miltä itsenäisyys tai rauha tuntuu.

– Aloitin suunnittelun kivien ehdoilla, jossa on sinivihreä heleä ja kirkas sävy, Kauhanen kertoo.

Lahtelaismiehen lahjoittamat jalokivet ovat harvinaista akvamariinin väristä jaloberylliä, jonka lisäksi korussa on käytetty palladiumilla vaaleaksi seostettua kotimaista Lemmenjoen huuhdontakultaa.


Kauhasen mukaan korun värit ja muodot kuvaavat dynaamista kansaa, vettä sekä karua, mutta kaunista maata.

– Koru on yksinkertaisessa kauneudessaan tulkintani siitä 100-vuotiaasta Suomesta, jossa nyt elämme vuonna 2017.

Suunnitteluvaiheessa Kauhanen pääsi tekemisiin myös korun ensimmäisen kantajan, rouva Haukion kanssa.

– Minulla oli useita luonnoksia, joista hän sai valita muutaman, joita vietiin sitten eteenpäin.

– Hänen kanssaan oli hienoa tehdä töitä, hän on todella ystävällinen ja ymmärsi hyvin, mistä projektissa on kyse, Kauhanen kuvailee.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt