Liikalihavuus, rasvamaksa, masennus. Suolistossa voi piillä syy moniin kansantauteihin. Vastikään Louisvillen yliopiston tutkimus vahvisti, että suolistobakteerien tuottamat proteiinit voivat aiheuttaa hermostoa rappeuttavia sairauksia kuten Parkinsonia ja Alzheimeria.
Helsingin yliopiston molekyylimikrobiologian dosentti Anne Salonen kertoo, että oireilun taustalla on usein suoliston läpäisevyyshäiriö. Kun suoli ”vuotaa”, sieltä karkaa bakteeriperäistä sisältöä väärään paikkaan. Tämä taas aiheuttaa elimistössä vahvan puolustusreaktion.
– Tämä on keskeinen mekanismi kroonisen matala-asteisen tulehduksen taustalla. Bakteeriperäinen krooninen tulehdusvaste on yhdistetty esimerkiksi lihavuuteen ja hermoston rappeutumiseen, Salonen selittää.
Ja päinvastoin: kun suoliston hyviä bakteereja ruokkii oikein, ne kiittävät lujittamalla immuniteettia.
Kuitu auttaa, liika proteiini sairastuttaa
Ruokavalion vaikutus suolistoon on yksilöllinen, mutta parista ravintoaineesta on vahvaa näyttöä.
– Ykkönen on kuitu. Jos kuitua syö vähän, kärjistäen suolistobakteerit näkevät nälkää, Salonen toteaa.
Kun bakteerit käyttävät hyödykseen sulamatonta kuitua, ne vapauttavat elimistöön terveellisiä lyhytketjuisia rasvahappoja.
– Näillä rasvahapoilla on laaja joukko terveysvaikutuksia. Ne napakoittavat suolen pintaa, hillitsevät tulehdusta, säätelevät kylläisyyttä ja rasvan kertymistä, Salonen luettelee.
Bakteereille mieluisinta kuitua on muun muassa resistentti tärkkelys, jota on esimerkiksi linsseissä ja puolikypsässä banaanissa. Toinen ovat ei-tärkkelysperäiset polysakkaridit, joita on vaikkapa viljoissa ja kurpitsansiemenissä.
Jos proteiinia syö kohtuudella, melkein kaikki pilkkoutuu ohutsuolessa. Sen sijaan liikaproteiini valuu paksusuoleen ja suoliston bakteerit tuottavat siitä haitallisia typpi- ja rikkiyhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa muun muassa suolistosyöpää.
Myös paljon kovaa rasvaa sisältävä ruoka muokkaa suoliston mikrobeja huonompaan suuntaan ja lisää suolen läpäisevyyttä.
– Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, jossa on kohtuullisesti rasvaa ja proteiinia, monipuolisesti vihanneksia ja muita kuidun lähteitä, hoitaa sekä meitä että suolistoamme, Salonen summaa.
Napsi probioottilisä purkista
Probiootit ovat toinen tapa helliä suoliston terveyttä. Maitohappobakteerit ovat yleisin probioottien tyyppi. Moni napsii niitä purkista, luonnostaan niitä on esimerkiksi hapanmaitotuotteissa.
– Kun mikrobisto on vaikkapa antibioottikuurin takia kovilla, probioottilisä on paikallaan. Etenkin lapsilla, joiden mikrobisto vielä kehittyy.
Jokainen bakteeri ei kuitenkaan tepsi joka vaivaan. Jos haluaa ehkäistä turistiripulia, tarvitsee eri probiootin kuin raskaana oleva äiti, joka haluaa ehkäistä tulevan lapsen allergiaa.
– Kannattaa itse kaivautua kirjallisuuteen tai varmistaa asiantuntevalta myyjältä, että juuri tästä bakteerikannasta on osoitettu olevan hyötyä minun terveysongelmaani, Salonen toteaa.
Voi hoitaa jopa masennusta
Suoliston hyvisbakteereissa voi piillä ratkaisu jopa masennusepidemiaan.
Tutkimuksissa on havaittu, että yksittäiset bakteerit tuottavat mielialaan vaikuttavia aivojen välittäjäaineita. Jonain päivänä mielenterveyshäiriöitä voidaan siis ehkä hoitaa elävillä bakteerilääkkeillä.
Vaikuttaa siltä, että meillä todella on suolistossa toiset aivot. Esimerkiksi Parkinson-potilailla on havaittu samanlaisia hermostollisia muutoksia ja rappeumaa sekä aivoissa että suolistossa.
– Nyt tutkitaan suoliston kudosnäytteiden hyödyllisyyttä Parkinsonin varhaisessa diagnosoinnissa ja taudin etenemisen ennusteessa.
Kaksi ensimmäistä elinvuotta ratkaisevat
Suoliston mikrobit ottavat paikkansa pian syntymän jälkeen ja pysyvät melko muuttumattomina eliniän. Siksi kaksi ensimmäistä elinvuotta vaikuttavat olevan erityisen ratkaisevia. Vaikuttaa siltä, että tuona aikana ohjelmoituu taipumus moniin sairauksiin.
Jos vauvan mikrobiston kehittyminen häiriintyy, sillä voi olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, kuten lisääntynyt allergioiden ja autoimmuunisairauksien riski.
Parhaillaan Salonen on mukana HELMi-tutkimuksessa, jossa seurataan lapsen suolistobakteeriston kehittymistä syntymästä kaksivuotiaaksi saakka. Tutkimukseen haetaan perheitä, joihin syntyy vauva viimeistään toukokuussa 2017.
