Kolme suurta kaupunkia menestyi keskustojen elinvoimavertailussa. Ykköspaikalle runsaan kolmenkymmenen kaupungin joukossa nousi Tampere, ja heti kintereillä seuraavat Helsinki ja Turku.
Kaupunkikeskustojen jokavuotisen elinvoimalaskennan yhteydessä kaupunkeja laitettiin ensimmäistä kertaa myös järjestykseen usealla eri mittarilla. Tampereen avaimia voittoon olivat muun muassa ratikka, areena ja rantatunneli. Näin kuvailee Elävät kaupunkikeskustat -yhdistys (EKK), joka julkaisee keskustojen elinvoimalukuja.
Tampere saa tunnustusta myös esimerkiksi monista tapahtumistaan sekä ravintoloistaan ja kahviloistaan, joita on keskustassa liki 370. Yliopisto tuo omalta osaltaan elämää kaupunkiin.
Helsingin keskustan elinvoimaluku on ollut laskusuunnassa, mutta uudessa vertailussa pääkaupunki saavutti hopeaa. Tulosta voi kutsua puolustusvoitoksi, mutta liiketilojen tyhjeneminen näkyy tilastoissa. Ydinkortteleissa vapaiden liiketilojen osuus on noin 15 prosenttia, kun muualla keskustassa luku on 8 prosenttia. Valtakunnallinen keskiarvo on 10,8 prosenttia.
Huvituksia ei Helsingin keskustasta tarvitse kauan hakea, sillä sieltä löytyy noin 680 ravintolaa ja kahvilaa.
Vertailun seuraaville sijoille ylsivät kehittämisloikan tehnyt Turku, aina vahva Pietarsaari, turisteja vetävä Porvoo, logistisesti keskeinen Tikkurila, historiallinen mutta moderni Vaasa ja matkailukaupunki Lappeenranta.
Vertailu tehtiin viiden muuttujan avulla. Ne olivat kauppojen ja ravintoloiden sekä vapaiden liiketilojen osuus kaikista liiketiloista, kaupallinen tiiviys, elinvoimaluku ja asumistiheys. Mukana oli 33 kaupunkia.
Kaupunkikeskustoista löytyy paljon vetovoimatekijöitä, mutta niiden hiljaista hiipumista ei ole ainakaan vielä peruttu. Vuosina 2020–2023 keskustojen keskimääräinen elinvoimaluku on laskenut vuosittain liki neljä prosenttia, selviää EKK:n vuotuisesta mittauksesta.
Tyhjien liiketilojen määrä lisääntyi edelleen viime vuodesta. Suhteellisesti eniten tyhjiä liiketiloja on Salossa, Tornio-Haaparannassa, Seinäjoella, Joensuussa ja Savonlinnassa.
EKK:n elinvoimamittaus kertoo, että kauppojen lukumäärä keskustoissa väheni vuodessa 3,7 prosenttia.
– Lukuna se ei tunnu kovin isolta, mutta vuoden aikajaksolla lasku on aika korkea, sanoo mittauksen EKK:lle tehnyt asiantuntija Martti Wilhelms Salokorpi-yhtiöistä.
Keskustojen elinvoimaa haastavat muun muassa verkko-ostaminen, ostoskeskusten perustaminen toisaalle ja etätyön lisääntyminen. Pandemia vähensi tuntuvasti asiakasvirtoja vuonna 2020 ja osin myös sen jälkeen. Ravintolat ja kahvilat ovat kuitenkin säilyttäneet yllättävän hyvin asemansa.
– Ilmeisesti ainakin lähettipalveluiden käyttö oli pelastusrenkaana monelle ravintolalle. Ja vaikka pahin korona-aika on ohi, ruokalähettejä näkyy edelleen paljon katukuvassa, Wilhelms mainitsee.
EKK:n elinvoimamittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia kauppoja sekä ravintoloita ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.
Tänä vuonna laskentaan osallistui 35 kaupunkia. Aineistot on kerätty pääosin tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana. Laskennassa käytettyjä liiketila- ja elinvoimalukuja hyödynnettiin myös kaupunkien välisessä elinvoimavertailussa.