Pitäisikö huumeiden käyttö­tiloja perustaa? Näin kansalaiset vastasivat kyselyssä

Suomalaisten suhtautuminen huumeita käyttäviin ihmisiin on ristiriistaista. Yli neljä kymmenestä kannattaa kyselyssä huumeiden käyttö­tilojen perustamista.

Kansalaisten huumeasenteiden ristiriitaisuus tulee esille, kun kysymys koskee huumeiden valvottuja käyttötiloja.

16.3. 10:38

Huumeiden käyttäjiin kohdistuu Suomessa edelleen paljon leimaavia asenteita. Asia käy ilmi A-klinikkasäätiön teettämästä väestökyselystä.

Kyselyyn osallistuneista suomalaisista hieman yli puolet pitää oikeana, että huumeiden käyttö leimaa ihmisen rikolliseksi. Lisäksi yli neljä kymmenestä puhuu mieluummin narkomaaneista kuin huumeita käyttävistä ihmisistä.

– Narkomaaniksi ja rikolliseksi nimittäminen luo stigmaa, joka nostaa ihmisen kynnystä hakea tukea ja hoitoa. Stigma voi pahimmillaan viedä ihmishengen, ja kenenkään addiktio ei parane tuomioilla, sanoo vt. toimitusjohtaja Hanna Paikkala A-klinikkasäätiöstä tiedotteessa.

Hänen mielestään huumeiden käytön rangaistavuus on tärkeää poistaa, jotta entistä useampi huumeiden käyttäjä saa ajoissa tukea.

”Käyttötilakokeilut mahdollisiksi”

Kyselystä käy myös ilmi, että osa suomalaisista on näkemyksissään sallivampia. Kansalaisten huumeasenteiden ristiriitaisuus tulee esille, kun kysymys koskee huumeiden valvottuja käyttötiloja.

Yli neljä kymmenestä vastaajasta kannattaa käyttötilojen perustamista, ja hieman pienempi osuus olisi valmis ottamaan tilan myös omaan kuntaansa.

– Käyttötilat auttavat välttämään yliannostuksia ja myrkytyksiä sekä niistä johtuvia kuolemia, ehkäisemään tartuntatautien leviämistä ja rauhoittamaan lähiyhteisöjä. Lainsäädäntöömme on tärkeää saada muutos, joka mahdollistaa käyttötilakokeilut hyvinvointialuekohtaisesti, Paikkala sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkamiesselvitys on suosittanut, että huumeiden käyttöhuoneiden kokeilemisesta säädettäisiin oma erillislakinsa, joka voisi olla voimassa esimerkiksi muutamia vuosia.

Kantar Publicin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi reilut 1 000 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista 10.–15. helmikuuta. Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä tässä ikäryhmässä. Tutkimus toteutettiin internetkyselyssä Kantarin Forum-internetpaneelissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?