Talvisodan päättymisestä tulee maanantaina kuluneeksi 83 vuotta.
105 päivää jatkunut sota loppui välirauhana tunnettuun Moskovan rauhaan 12. maaliskuuta 1940. Se astui voimaan seuraavana päivänä kello 11, jolloin aseiden tuli vaieta.
Tästä huolimatta Neuvostoliiton joukot moukaroivat suomalaisten asemia ankarasti tykistön ja kranaatinheitinten iskuilla paikoittain jopa tuntia myöhemmin. Useita suomalaisia sotilaita kuoli.
Rauhansopimus oli suomalaisten kannalta murskaava. Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle peräti kahdeksan prosenttia alueestaan: osan Sallaa ja Kuusamoa, Kalastajasaarennon Petsamosta, Suomenlahden ulkosaaret ja suuren osan Karjalaa mukaan lukien Viipurin, joka oli Suomen toiseksi suurin kaupunki.
Yli 400 000 suomalaista joutui muuttamaan luovutetuilta alueelta muualle Suomeen ja yli 25 000 sotilasta oli kuollut taisteluissa.
Ei ihme, että presidentti Kyösti Kallio oli synkissä tunnelmissa antaessaan valtuutuksen rauhasta neuvotelleelle, Risto Rytin johtamalle valtuuskunnalle.
– Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan, Kallio totesi.
Rauhanteon jälkeen Kallio murtui ruumiillisesti ja henkisesti. Puoli vuotta myöhemmin hänen kätensä halvaantui.
Kallio kuoli joulukuussa Helsingin rautatieasemalla ollessaan lähdössä kotiinsa Nivalaan. Kalliota on usein luonnehdittu sodan viimeiseksi sankarivainajaksi.
Moskovassa solmittu rauha jäi lyhyeksi, sillä jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941.
Talvisodan päättymistä on muistettu Helsingissä muun muassa seppeleiden laskuilla Talvisodan kansalliselle muistomerkille Kasarmitorilla, Hietaniemen hautausmaalla Sankariristille ja Suomen marsalkka Mannerheimin haudalle.
Seppeleitä on laskettu sankarihaudoille myös ympäri Suomea. Esimerkiksi Juvalla sodan päättymisen muistojuhlaa vietettiin sunnuntaina kirkossa ja seurakuntatalolla.
Näin sodan päättymisestä kerrottiin Helsingin Sanomissa tuoreeltaan.
