Tällä tavalla veteraanien ja lottien perinnettä aiotaan vaalia

”Sotasukupolven perintö on merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä.”

Talvisodassa Äyräpäässä kaatuneiden omaiset laskivat seppeleen Nurmon sankarihaudan muistomerkille maaliskuussa 2019.

9.3. 13:40

Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien ja veteraanien perinne saatetaan tulevina vuosina nostaa yhdeksi erityiseksi paino­piste­alueeksi museoissa, arkistoissa ja tiedekeskuksissa. Veteraani­perinteen tulevaisuutta pohtinut työryhmä ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö määrittäisi tällaisen painotuksen seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.

– Veteraaniperinne ja laajemmin sotasukupolven perintö on merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä, työryhmä perustelee esitystä valtioneuvoston tiedotteessa.

Lisäksi ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä muiden veteraaniperinnetyön toimijoiden kanssa veteraaniperinne 2025 -hankkeen, joka olisi suunnattu yläkoululaisille.

Ehdotuksen taustalla on se, että vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Samalla tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun syntyi viimeinen kokonainen ikäluokka, joka kutsuttiin asepalvelukseen vuosien 1939–1945 sodissa.

Ehdotuksiin sisältyy myös se, että veteraaniperinteen edistäminen asetetaan puolustusministeriön ja sen hallinnonalan tehtäväksi. Veteraaniperinteeseen liittyvää tehtävää ei ole aikaisemmin määritelty millekään ministeriölle tai hallinnonalalle.

Samoin ehdotetaan, että Tammenlehvän perinneliitto määritettäisiin valtakunnallisen veteraaniperinnetyön vastuuorganisaatioksi ja että tätä toimintaa rahoittaisi puolustusministeriö. Veteraanijärjestöt perustivat Tammenlehvän perinneliiton vuonna 2003 vaalimaan veteraaniperinnettä.

Valtion vuosittaiseksi veteraani­perinne­työn rahoitukseksi ehdotetaan 1,1 miljoonaa euroa, ja veteraaniperinne 2025 -hankkeelle ehdotetaan 300 000 euron rahoitusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?