Virusrintamalta kuuluu vaihteeksi hyviä uutisia.
Korona on tasaantumassa, norovirus on tänä talvena huomattavasti rauhallisempi kuin vuosi sitten, influenssa-aallossa on luultavasti pahin vaihe takana.
Influenssassa epidemian huippuviikot olivat vuodenvaihteessa, jolloin influenssan A -virus jylläsi.
Influenssatartunnat ovat sen jälkeen olleet laskusuunnassa.
THL:n tartuntatautirekisteristä näkyy myös, että RS-viruksessa huippuviikot ovat takana ja tapausmäärät ovat laskussa.
THL:n johtava asiantuntija Niina Ikonen toppuuttelee, ettei vielä voi huokaista helpotuksesta.
Terveyskeskuksissa ihmiset hakeutuvat edelleen vastaanotoille influenssan kaltaisten oireiden takia. Käyntien huippuviikot ovat vähentyneet vuodenvaihteen ja alkuvuoden huippuviikoista.
– Edelleen aktiivisuutta on kuitenkin koko maassa, muutamissa sairaanhoitopiireissä ovat käyntimäärät jopa korkealla.
Kysymysmerkki on, miten influenssan toinen päätyyppi B-virus leviää.
Euroopassa ja myös Suomessa on viitteitä siitä, että B-viruksen löydökset ovat lisääntymässä.
– Viime viikolla meillä näkyi rekisterissä hyvin lievä lisääntyminen. Tuleeko siitä toista epidemiapiikkiä, sitä on hyvin vaikea sanoa. On mahdollista, että sieltä tulee influenssa B ja miksei jopa toinen influenssa A:n alatyyppi.
Vuosi sitten influenssassa oli sellainen poikkeuksellinen tilanne, että kun tautipiikki osuu yleensä alkuvuoteen, vuosi sitten influenssa iski suomalaisiin loppukeväällä ja alkukesästä.
Norovirus on tänä talvena paljon rauhallisempi kuin vuosi sitten.
Suomalaiset ovat säästyneet tänä talvena pahoilta noroviruksen aiheuttamilta suolistoinfektioilta.
Herkästi tarttuva norovirus aiheuttaa oksentelua, ripulia ja kuumeilua. Sairastumiset jäävät tänä talvena vähäisiksi.
– Valoa näkyy tunnelin päässä, ja tämä talvi on paljon helpompi kuin viime vuosi, THL:n erikoistutkija Haider Al-Hello vertaa.
THL:n tautirekisterin mukaan vuosi sitten tammi–maaliskuussa norovirustapauksia oli 2 700, kun tänä vuonna on alkuvuoden aikana ollut 800 tapausta.
Al-Hello sanoo, että luvut perustuvat laboratoriokäynteihin ja ovat jäävuoren huippu.
Luvut ovat hänen mukaansa 10–20 prosenttia todellisista infektioista. Suurin osa ihmisistä jää kotiin sairastamaan.
Viime vuoden korkeisiin lukuihin vaikutti Al-Hellon mukaan se, että aiemmat vuodet olivat koronavuosia. Ihmiset pysyttelivät sisätiloissa, eivät tavanneet toisiaan eivätkä sairastuneet talven sairauksiin.
Kun ihmiset alkoivat jälleen liikkua ja tavata toisiaan, ihmisten välillä infektiot alkoivat jyllätä uudestaan.
– Ennen pandemiaa norovirus tuli kahden vuoden sykleissä, Al-Hello selvittää tämän talven matalia tartuntalukuja.
Haider Al-Hello uskoo, että seuraava norovirusaalto tulee ensi vuonna tai sitä seuraavana vuonna.
Noroviruksen jyllätessä käsiä pitäisi pestä vähintään 40 sekuntia.
Vaarallisista taudeista paluuta tekee A-streptokokki eli kansan kielellä angiinabakteeri.
Tautia ei Suomessa juurikaan tavattu koronapandemian aikana, mutta tänä talvena tapausmäärät ovat olleet nousussa muun muassa Britanniassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
– Meilläkin näyttäisi olevan enemmän A-streptokokin aiheuttamia taudinkuvia, Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoo.
Vuoden alusta THL:n tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu noin 80 A-ryhmän streptokokin aiheuttamaa yleisinfektiota, kun vuosi sitten ilmoituksia bakteerista tehtiin 32.
A-ryhmän streptokokki on tavallinen kuumeisen nielutulehduksen aiheuttaja. Tautia esiintyy erityisesti lapsilla.
A-ryhmän streptokokki aiheuttaa joskus henkeä uhkaavan tulehduksen, jolloin bakteeri leviää elimistössä verenkierron välityksellä. Vakaville infektioille altistavat korkea ikä ja puolustuskykyä heikentävät sairaudet.
Viime vuosien vitsauksesta, koronaviruksesta ja sen levinneisyydestä, on vaikea saada tarkkaa tietoa, sillä ihmiset eivät entiseen tapaan käy testeissä.
HUSin ylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että tautia on ja virusta löytyy jätevesistä, mutta pitoisuus on laskussa.
– Me näemme myös sairaalasta, että potilaiden määrä on pieni. Määrä on sama kuin viime kesän aikana.
Järvinen sanoo, että vaikka virusvariantit ovat vaihtuneet, uutta merkittävää epidemiaa ei ole syntynyt.
Vaikuttaa Järvisen mukaan siltä, että sairastettu tauti ja rokote antavat suojaa koronaa vastaan.
Yhdessä tutkimuksessa seuranta-aika oli kahdeksan kuukautta. Tutkimustiedon mukaan koko sen ajan sairastettu tauti ja rokote antoivat hyvän suojan tartuntaa vastaan.
Pelkkä rokote antaa Järvisen mukaan suojaa tartuntaa vastaan vain lyhytaikaisesti.
Tutkimustulos sopisi Järvisen mielestä hyvin nykyiseen tilanteeseen.
– Viime vuoden aikana, kun omikron-aallot ovat käyneet lävitse varsinkin pääkaupunkiseudun, valtaosa on taudin sairastanut ja rokotuksenkin ottanut. Todennäköisesti on päästy tilanteeseen, jota on haettu ja odotettu, tauti ei samalla tavalla uhkaa.
Epidemian uhkaa on Järvisen mielestä vaikea nähdä, ellei virus muutu todella voimakkaasti.
Oikaisu klo 7.30: A-streptokokki on angiinabakteeri. Tekstissä oli virheellisesti, että se on virus.
