Viron puolustusvoimien everstiluutnantti Rainek Kuura ei näe Ukrainan puolustustaistelua yhtä synkässä valossa kuin nimettömänä pysyttelevä suomalaisupseeri Ylen tiistaina julkaisemassa haastattelussa. Suomalaisupseerin mukaan Ukraina on jopa häviämässä sodan, jos mitään ratkaisevaa ei tapahdu.
– Todella huonoa johtamista, huonoa taktista ja taisteluteknistä osaamista. He ovat ottaneet esimerkkiä pääosin videopeleistä ja elokuvista, sanoi ukrainalaisia sotilaita kouluttava suomalaisupseeri Ylelle Kiovassa.
Everstiluutnantti Kuura pitää suomalaisupseerin esittämiä tietoja arvokkaina – ne tarjoavat sisäpiirin näkemyksen, joka voi lisätä myös ulkopuolisten tarkkailijoiden ymmärrystä tilanteesta.
Yhtä synkkää arviota Ukrainan asevoimien suorituskyvystä Kuura ei kuitenkaan ole valmis esittämään. Hän vieraili Ukrainassa vuonna 2018, jolloin taistelut Itä-Ukrainassa olivat kestäneet neljä–viisi vuotta. Jo silloin oli nähtävissä, että asevoimat oli kehittänyt toimintaansa vanhoista Neuvostoliiton ajan taktiikoista eteenpäin.
– Ja sen jälkeen on tapahtunut paljon edistystä. Olen seurannut, kuinka he käyttävät tykistöään ja panssaroituja ajoneuvojaan. Ainakin julkisista lähteistä voi päätellä, että he ovat kehittyneet ja ottaneet oppia, Kuura sanoi IS:lle tiistaina Upseeriliiton ja Ulkopoliittisen instituutin yhteisessä seminaarissa Katajanokan kasinolla. Tilaisuuden teemana oli Nato ja tulevaisuuden ympäristö.
Ukrainalainen Grad-raketinheitin tulitti kohti venäläisten asemia Harkovan suunnalla 25. helmikuuta.
Kaikista vanhoista opeista Ukraina ei Kuuran mukaan ole päässyt eroon – se ei käy käden käänteessä.
– He ovat päässeet hyviin tuloksiin vastahyökkäyksissä ja osoittaneet olevansa valmiita soveltamaan uusia taktiikoita ja asejärjestelmiä, Kuura kommentoi.
Ukrainan puolustustaistelua on vaikea tarkkailla ja arvioida, sillä asevoimien operaatioturvallisuus on korkealla tasolla.
– He esittävät hyvin ammattitaitoisesti vain sen, mitä he haluavat esittää ja näyttää. Omassa maassaan heidän on tärkeä ylläpitää moraalia. Ulkopuolelle taas on tärkeätä näyttää, että valtio ja armeija toimivat pätevästi ja voivat ottaa vastaan kaiken niille tarjotun avun.
”He ovat päässeet hyviin tuloksiin vastahyökkäyksissä ja osoittaneet olevansa valmiita soveltamaan uusia taktiikoita ja asejärjestelmiä.
Kuuran mukaan myös Venäjä on oppinut vastoinkäymisistään hyökkäyssodassa, joka on kääntynyt jo toiselle vuodelle. Muun muassa näissä taktisen ja operatiivisen tason toimissa onnistumisia on tullut:
– He ovat parantaneet tiedustelutiedon hankintaa sekä kehittäneet maalinetsintää ja -tunnistusta. Näin he ovat pystyneet johtamaan entistä paremmin tykistön tulta, Kuura arvioi.
Lisäksi Venäjä muun muassa käyttää eliittijoukkojaan jalkaväen ja panssariyksiköiden tukena paremmin kuin sodan alkuvaiheessa, huoltaa joukkoja öisin entistä nopeammin, järjestää rautatiekuljetuksiaan Himars-raketinheittimien kantaman ulkopuolella ja käyttää miinoitteita estääkseen Ukrainaa ottamasta aloitetta taistelukentällä.
Rajanaapuruus jatkuu Venäjän hyökkäyssodasta ja turvallisuusympäristön muutoksesta huolimatta. Suomen, Norjan ja Venäjän rajamerkit Kirkkoniemen lentoasemalla Norjassa.
Turvallisuuspoliittisia muutoksia pohtineessa paneelikeskustelussa nousi esille muun muassa Naton täysjäseneksi liittyvän Suomen ja Venäjän välinen suhde. Nyt välit ovat poikki, mutta Venäjä ei katoa Suomen viereltä mihinkään. Keskustelua maiden tulevista suhteista ei kuitenkaan ole vielä juuri käyty.
Ulkoministeriön poliittisen osaston päällikön Piritta Asunmaan mukaan Nato-Suomen ja Venäjän suhdetta pohdittiin jo kauan ennen kuin Suomi jätti jäsenyyshakemuksensa puolustusliittoon. Esimerkkinä nähtiin Norja, joka on Naton perustajajäsen ja Venäjän rajanaapuri.
– Näkisin, että tämä pitää edelleenkin paikkansa. Meidän ulkopolitiikkamme perustuu realismiin. Venäjä on ja pysyy naapurimaana. Jatkossa puolet Naton ja Venäjän rajasta on Suomen ja Venäjän välistä rajaa, Asunmaa sanoi.
– Meidän etumme on, että tämä raja on mahdollisimman vakaa, mutta se on myös Naton etu. Ja Naton etu on yhtä lailla se, että meidän Venäjä-politiikkamme edesauttaa tämän vakauden ylläpitämistä.
Tavoite ylläpitää vakautta vaikuttaa muun muassa strategiseen viestintään – tapaan jolla Suomi viestii Venäjästä ja Venäjälle.
– Tässäkin minä uskon, että me voimme ottaa mallia Norjasta, joka on koko Nato-jäsenyytensä ajan varonut toimia, jotka voitaisiin kokea provokaatioiksi naapurimaassa. Uskon, että tässä löytyy hyvä tasapaino, Asunmaa arvioi.
Paluu hyvien ja toimivien suhteiden aikaan ei ole kiinni Suomesta.
– Se on siitä kiinni, milloin Venäjä on valmis lopettamaan sotansa Ukrainassa ja milloin Venäjä on valmis noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja toimimaan sen mukaisesti. Se on lähtökohtana.
”Meidän ulkopolitiikkamme perustuu realismiin. Venäjä on ja pysyy naapurimaana.
Suomen suorituskykyhankkeet pitävät puolustusmenojen tason korkealla lähivuodet. Uudet F-35-monitoimihävittäjät tulevat ilmavoimien käyttöön vuosikymmenen loppupuoliskolla.
Seminaarissa keskusteltiin myös puolustusmenoista. Suomi täyttää nyt ja lähivuosina Naton tavoitteen ja satsaa puolustusmenoihin reilusti yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tasoa on korottanut kaksi suurta suorituskykyhanketta: F-35-hävittäjäkauppa ja merivoimien uusien korvettien hankinta.
– Suomen tulee pitkäjänteisesti sitoutua käyttämään puolustukseen vähintään kaksi prosenttia (bkt:sta). Turvallisuus maksaa, sanoi puolustusministeriön Nato-toimiston johtaja Karoliina Honkanen seminaarissa.
– Kuinka paljon maksaisi uskottavan puolustuksen ylläpitäminen Naton ulkopuolisena maana, jolla on pitkä raja Venäjän kanssa? Arvioisin, että paljon enemmän.
Myös seminaarin poliitikkopaneeli oli yksimielinen: puolustusmenojen taso on tulevalla hallituskaudella pidettävä vähintään kahdessa prosentissa.
– Puolustusbudjetin ja -määrärahojen pitää aina vastata turvallisuustilannetta, sanoi Eeva Kalli (kesk).
