Anneli Auerin aviomies Jukka S. Lahti surmattiin loppuvuodesta 2006, eikä syyllistä ole saatu selville vielä tänäkään päivänä. Auerin murhasyytettä on vuosien varrella puitu eri oikeusasteissa useita kertoja. Sittemmin Aueria ja tämän miesystävää syytettiin myös seksuaalirikoksista, joista heidät myös tuomittiin.
Viranomaistoiminnassa on alusta asti tehty lukuisia virheitä.
Jukka S. Lahden murhan tutkinnassa meni moni asia pieleen heti rikospaikkatutkinnasta alkaen.
1. Tekninen rikostutkinta
Vaasan hovioikeus listasi murhatutkinnassa tehtyjä virheitä vuonna 2015 antamassaan tuomiossa, jossa Auerin murhasyyte hylättiin.
Ensinnäkin tekninen rikostutkinta rajattiin vain takkahuoneeseen, terassille ja olohuoneen takkahuonetta lähellä oleviin osiin.
Peseytymistiloissa ei poliisin silmämääräisissä tutkimuksissa tehty havaintoja verestä. Tarkempaa teknistä rikostutkintaa tiloissa ei kuitenkaan tehty.
”Jos tekninen rikostutkinta olisi tehty parhaalla mahdollisella tavalla välittömästi henkirikoksen jälkeen --- tässä oikeudenkäynnissä voisi olla käsillä yhtä hyvin syytettä tukevaa kuin sitä vastaan puhuvaa näyttöä”, katsoi hovioikeus.
2. Kuitututkimus
Kuitutukimusta ei tehty kuin takkahuoneessa ja terassilla. Todistajana kuullun poliisin mukaan oli ollut suuri virhe, ettei kuitututkimusta tehty koko talossa. Surmapaikalta löydettyjen ruskeankirjavien tekokuitujen alkuperää ei tiedetä.
3. Rikospaikan eristäminen
Rikospaikkaa ei eristetty kunnolla.
Hovioikeuden ratkaisussa kerrotaan muun muassa, että Anneli Auer oli käynyt todistajan kanssa kotonaan hakemassa vaatteita, eineksiä ja jäätelöä talon pakastimesta noin kaksi viikkoa miehensä kuoleman jälkeen.
Anneli Auer oikeudessa vuonna 2013.
4. Rekonstruktiot
Rekonstruktion olosuhteet eivät vastanneet surmapaikan olosuhteita.
Esimerkiksi rekonstruktio rikotusta ikkunasta kulkemisesta ei kunnolla vastannut surmahetkellä vallinneita olosuhteita.
Syyskuussa 2008 tehdyssä poliisin rekonstruktiossa koehenkilöt kulkivat irrotetun terassin oven läpi. Rekonstruktiossa ei kuitenkaan huomioitu sitä, että terassin lattia oli oikeasti 11 senttimetriä alempana kuin oven alareuna. Tästä syystä päätelmien teko ei ollut mahdollista.
Toisessa rekonstruktiossa rikottiin terassin oven ikkuna. Testissä käytettiin lyhytvartista retkikirvestä, vaikka Lahden päävammat aiheutettiin todennäköisesti sorkkaraudalla.
5. Vieras dna kuului poliisille
Vuonna 2008 poliisi kertoi, että useita ulkopuolista tekijää koskevia poliisin tutkintalinjoja poissuljettiin, koska potentiaalisten epäiltyjen DNA-tunnisteet eivät vastanneet tapahtumapaikalta taltioitua tuntemattoman mieshenkilön DNA:ta.
Myöhemmin paljastui, että DNA oli peräisin keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa työskennelleeltä tutkijalta.
Poliisin kuvamateriaalia terassilta surmayönä.
Tuomiossa mainittujen asioiden lisäksi tapauksen tutkintaan on liittynyt myös muita erikoisuuksia.
6. Peitepoliisi Seppo
Vuonna 2009 Auerin elämään ujuttautui peitepoliisi Seppo, joka ”seurusteli” Auerin kanssa kuukausien ajan.
Sepon tehtävänä oli selvittää Auerin mahdollista osuutta Jukka S. Lahden murhaan. Tässä ei onnistuttu, mutta sen sijaan peitepoliisin oma toiminta näyttäytyi kyseenalaisessa valossa.
Poliisijohto joutui selvittämään Sepon toimia, kun Auer kertoi julkisuudessa vuonna 2011, että hänellä ja Sepolla oli ollut jonkinlaista intiimiä kanssakäymistä.
Anneli Auer kuvattuna Porin oikeustalon takaovella vuonna 2014.
7. Seksuaalirikosten tutkinta
Anneli Auer ja hänen miesystävänsä Jens Kukka tuomittiin vuonna 2013 Auerin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
Auerin lapset kertovat nyt Helsingin Sanomien näkemillä videoilla, että he sepittivät aikoinaan tarinat äidin ja Jens Kukan teoista, koska sijaisvanhemmat olivat painostaneet ja johdatelleet heitä siihen.
Auer ja Kukka hakevat nyt tuomion purkamista.
Auerin lapset sijoitettiin sijaisperheeseen, kun Auer oli vangittuna miehensä murhasta.
Kolme nuorinta lasta olivat asuneet sijaisperheessä reilut kaksi vuotta, kun sijaisvanhemmat alkoivat puhua viranomaisille lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Auer ja hänen miesystävänsä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin.
Auer vaati seksuaalirikostuomionsa kumoamista viimeksi vuonna 2016. Hän vetosi tässä purkuhakemuksessa muun ohella kahteen uuteen asiantuntijalausuntoon, uuteen lääkärinlausuntoon sekä Vaasan hovioikeuden vapauttavaan tuomioon Ulvilan murhajutussa.
Asiantuntijalausunnoissa oli kyse pääasiassa rikoksen uhrien kertomusten uskottavuuden arvioinnista. Korkein oikeus (KKO) päätyi kuitenkin tuolloin hylkäämään Auerin hakemuksen tuomion purkamisesta.
