Eduskuntavaaleihin on aikaa hieman yli kuukausi ja tästä syystä vaaleissa ehdokkaiden taustat nousevat helposti puheenaiheiksi.
Yksi tällainen on Suomen kansa ensin -puolueen listoilta sitoutumattomana eduskuntaan pyrkivä Samuel Gryning, 41.
Gryning on kärsinyt yhdeksän vuoden vankeusrangaistuksen hätävarjelun liioitteluna tehdystä taposta ja lisäksi hänet on tuomittu myös törkeästä pahoinpitelystä ja liikennerikoksista.
Kaikki tuomiot ovat lainvoimaisia.
Gryningin rikostuomioista kertoi ensin Helsingin Sanomat. Gryning sanoi HS:lle, että rikostuomioilla ”ei ole käytännössä mitään merkitystä eduskuntavaaliehdokkuuteen liittyen”.
Gryningin vakavimmat rikokset, hätävarjelun liioitteluna tehty tappo ja hätävarjelun liioitteluna tehty törkeä pahoinpitely tapahtuivat syyskuussa 2011 ja lokakuussa 2018. Palataan niihin tuonnempana.
Gryningin liikennerikoksissa on tuomioiden mukaan ollut kyse huumausaineista.
Ensimmäisen, elokuussa 2018 tulleen, tuomion mukaan Gryning oli ajanut henkilöautoa Koski Tl:n alueella ilman ajo-oikeutta amfetamiinia veressään. Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi teosta 330 euron suuruisen sakkorangaistuksen.
Gryning kiisti rattijuopumuksen sekä huumausaineen käyttörikoksen vedoten siihen, että söi lääkärin määräämiä lääkkeitä. Oikeuden istuntoon hän ei saapunut.
Toinen rattijuopumustuomio tuli Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta marraskuussa 2018. Tällä kertaa Gryning ajoi mopoa Turun Satakunnantiellä ja hänen veressään oli nordiatsepaamia, amfetamiinia ja metamfetamiinia. Nordiatsepaami on muun muassa kauppanimellä Diapam tunnetun lääkkeen vaikuttavan aineen hajoamistuote.
Mopolla ajelu päihtyneenä toi Gryningille 270 euron sakot. Hän myönsi käyttäneensä amfetamiinia, mutta ei saapunut oikeuden istuntoon.
Vuonna 2019 Gryning tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja huumausaineen käyttörikoksesta.
Hän oli ajanut henkilöautoa Turun Kuninkojankaarella 93 kilometrin tuntinopeudella. Tien nopeusrajoitus oli 40 km/h. Lisäksi Gryningin veressä oli joko amfetamiinia tai sen aineenvaihduntatuotteita.
Oikeus sovelsi tuomioon koventamisperustetta, sillä Gryning oli tuomittu vastaavista teoista aiemminkin. Se määräsi rangaistukseksi 30 päivää vankeutta.
Tällä kertaa Gryning tunnusti tekonsa muilta osin mutta katsoi, ettei hänen kuljettamansa auton nopeus ollut niin kova kuin väitettiin. Oikeuteen hän ei saapunut tälläkään kertaa.
Vakavimmat rikokset, hätävarjelun liioitteluna tehty tappo ja hätävarjelun liioitteluna tehty törkeä pahoinpitely, muistuttavat toisiaan monella tapaa. Kummassakin Gryning löi toista miestä veitsellä ja kummassakin oli kyse hätävarjelutilanteesta.
Ennen ensimmäistä tekoa Gryning kertoi olleensa uhrin kanssa Turussa kaupungilla juopottelemassa. Myöhemmin illalla Gryning ja uhri olivat suunnanneet Gryningin asunnolle, jossa he olivat ennen nukkumaanmenoa juoneet lisää alkoholia.
Henkirikokseen johtanut tilanne oli saanut Gryningin mukaan alkunsa hänen herättyään siihen, että hänen kanssaan juopottelemassa ollut mies oli hänen päällään alasti. Omien sanojensa mukaan hän oli ”säikähtänyt alastonta äijää päällään”, heittänyt tämän lattialle ja lyönyt tätä veitsellä kurkkuun.
Käräjäoikeuden mukaan Gryningillä oli oikeus puolustaa itseään seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaukselta. Oikeus katsoi kuitenkin myös, että puolustukseen olisi riittänyt miehen heittäminen pois sängystä. Lyömällä miestä useita kertoja keittiöveitsellä Gryning oli ylittänyt hätävarjelun rajat.
Tuomiosta selviää, että henkirikoksen jälkeen Gryning oli siirtänyt uhrin ruumiin ja peitellyt sen, minkä jälkeen hän oli käyttänyt amfetamiinia ja kierrellyt sekavana Turun baareissa.
Poliisille Gryning oli ilmoittautunut seuraavana päivänä itse sen jälkeen, kun oli pakannut reppunsa pidättämistään varten.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Gryningin tästä teosta yhdeksäksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen.
Gryningin törkeästä pahoinpitelystä saama tuomio taas kävi läpi kaikki oikeusasteet. Se alkoi syytteenä tapon yrityksestä, josta Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi tuomion huhtikuussa 2019.
Oikeuden mukaan riidatonta oli se, että Gryning löi toista miestä kaksi kertaa leipäveitsellä, jonka iskut lävistivät pienissä määrin keuhkopussin.
Gryning oli vierailulla kolmannen henkilön asunnolla Forssassa, kun paikalle saapui yllättäen myös uhri, toinen mies. Aggressiivisesti ja sekavasti käyttäytynyt mies halusi ostaa asunnon omistajalta huumeita, mutta tällä ei sellaisia ollut.
Asunnon omistaja vaati mieheltä vanhaa 30 euron velkaa, jolloin mies heitti kaksi kymmenen euron seteliä lattialle. Omistaja vei ne kauempana seisoneelle Gryningille. Mies hyökkäsi Gryningin kimppuun ja tarttui tätä kurkusta.
Miehen käytyä Gryningin kimppuun Gryning joutui keittokomeron ovelta sisään keittokomeroon ja horjahti vasten tiskipöytää. Tiskipöydältä hän sai käteensä ison veitsen, jolla hän iski miestä kahdesti.
Sen jälkeen Gryning soitti hätäkeskukseen, antoi puhelimen asunnon omistajalle ja poistui ulos.
Oikeus huomautti, että Gryningillä oli oikeus puolustaa itseään, mutta veitsellä rintakehän alueelle lyöminen ei ollut oikeutettua hätävarjelua. Oikeuden mukaan Gryningillä oli tilanteessa vähintään toinen käsi vapaana, jolloin hän olisi voinut käyttää sitä muutenkin kuin veitsellä lyömiseen. Täten se katsoi Gryningin syyllistyneen tapon yritykseen.
Turun hovioikeus taas katsoi, että Gryning syyllistyi hätävarjelun liioitteluna tehtyyn tapon yritykseen, sillä hänen mahdollisuutensa harkita eri toimintavaihtoehtoja olivat rajalliset. Gryningin puolustus, veitsellä iskeminen, oli kuitenkin selvästi liiallinen suhteessa häneen kohdistuneeseen hyökkäykseen.
Hovioikeus piti käräjäoikeuden määräämän kolmen vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen voimassa.
Gryning sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen. Kyse oli rikoslain tuntemasta tehokkaasta katumisesta, eli oliko Gryning apua hälyttämällä edistänyt vapaaehtoisesti ja vakavasti sitä, ettei veitsestä saanut mies kuollut. Korkeimman oikeuden mukaan kyse oli ennakkotapauksesta.
Korkein oikeus katsoi, että Gryning syyllistyi hätävarjelun liioitteluna tehdyn tapon yrityksen sijasta hätävarjelun liioitteluna tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn. Tuomioksi tuli kaksi vuotta ja kuusi kuukautta vankeutta, mutta käräjäoikeuden täytäntöönpantavaksi jäännösrangaistus otetiin huomioon, joten yhteisrangaistus oli kolme vuotta ja kuusi kuukautta vankeutta.
Juttua muokattu 28.2. kello 10. Täsmennetty korkeimman oikeuden rangaistusta.