Autolautta Estonian onnettomuuden pelastustöitä syyskuussa 1994 johtanut Raimo Tiilikainen on kuollut 83-vuotiaana.
Syöpää sairastaneen Tiilikaisen kuolinilmoitus julkaistiin sunnuntaina Helsingin Sanomissa. Omaisten allekirjoittamassa ilmoituksessa on meriaiheinen muistolause:
Poissa on tuska, ohi on arki ja työ, purjehdus on päättynyt. Vain lempeät mainingit rantaan lyö, Isän kotiin matkaaja palaa.
Kommodori evp. Tiilikainen toimi Saaristomeren merivartioston komentajana 1988–1994.
Estoniasta tuli Tiilikaisen uran kovin paikka. Vain 12 tuntia aikaisemmin Tiilikainen oli jättänyt eroanomuksensa. Hän oli lähdössä eläkkeelle. Sitten tapahtui se, mitä oli pidetty lähes mahdottomana, autolautta upposi.
Puhelin soi tuolloin keskellä yötä Tiilikaisen kotona Espoossa. Turun Meripelastuskeskuksesta soitettiin ja sanottiin: "Tilanne on vakava. Estonia on kallistunut vahvasti."
– Pyysin, että minut pidetään ajan tasalla. Suljin puhelimen, mutta se soi pian uudestaan. Sanoin puhelimeen: "Uponnut vai?" Saatuani myöntävän vastauksen se tiesi minulle välitöntä lähtöä Turkuun johtamaan pelastustoimia, Tiilikainen kertasi uransa kovinta yötä IS:n haastattelussa vuonna 2014.
Tiilikainen oli ammattisotilas, joka liikuttui onnettomuutta seuranneissa tiedotustilaisuuksissa televisiokameroiden edessä. Riutuneet kasvot ja väsyneet silmät, joiden kulmiin kihonneen veden upseeri kuivasi nyrkillään. Niistä suomalaiset hänet muistavat.
Saaristomeren merivartioston komentaja, kommodori Raimo Tiilikainen toimi M/S Estonian onnettomuuden pelastustoimen johtajana.
Raimo Tiilikainen Estonian pelastusoperaation tiedotustilaisuudessa Turussa 30. syyskuuta 1994.
Tiilikainen valittiin Uudenmaan vaalipiiristä Rkp:n listalta eduskuntaan vuonna 1995. Hän toimi kansanedustajana yhden kauden ajan.
Tiilikainen kuoli 18. tammikuuta Espoossa. Hän oli syntynyt vuonna 1939 Helsingissä.
Raimo Tiilikainen juhli puolisonsa Virpin kanssa rkp:n vaalivalvojaisissa maaliskuussa 1995.
Raimo ja Virpi Tiilikainen ehtivät olla yhdessä 57 vuotta. Pari avioitui vuonna 1965.
– Raimo oli kiva ja hyvä aviomies, Virpi Tiilikainen kuvaa Ilta-Sanomille.
Pariskunnalla on kolme lasta, jotka kaikki asuvat lapsineen vanhempiensa kotipaikan lähellä Espoossa.
Meriupseerin puolisona Virpi Tiilikainen tottui muuttamaan puolisonsa kanssa paikasta toiseen. Lopulta he asettuivat Espooseen, jossa he asuivat samalla paikalla vuodesta 1975 lähtien.
Virpi Tiilikainen muistelee puolisoaan luotettavana ja ahkerana ihmisenä.
– Hän innostui asioista, kuten metsästyksestä ja omakotitalon pihatöistä.
Tiilikainen oli aktiivinen yhdistysihminen ja golfin pelaaja.
– Golf oli todellakin harrastus, josta hän piti. Vaikka viime kesänä hän jaksoi kulkea kentällä enää auton avulla, Virpi Tiilikainen kertoo.
Raimo Tiilikaiselta jäi Virpi Tiilikaisen mukaan kesken omaelämäkerta, jota hän oli kirjoittanut pitkään.
”Hän nukkui rauhallisesti pois.
Vuonna 2014 Estonian turmasta tuli kuluneeksi 20 vuotta. Kuvassa Estonialla matkustanut Petter Ehrnsten, pelastustoimia johtanut kommodori Raimo Tiilikainen ja mekaanikko, helikopterin pelastusvinssin käyttäjä Kai Koskela.
Autolautta Estonian pelastusoperaatio oli kova paikka Tiilikaiselle.
– Se oli rankkaa, vaikka olikin niin lyhyt ajanjakso. Mutta Raimo oli myös sukeltaja, joten hän tiesi aika paljon uppoamisista. Hän oli ollut aiemmin etsimässä ruumiita vedenpohjasta, Virpi Tiilikainen toteaa.
Raimo Tiilikaisen viimeisiä vuosia varjosti syöpädiagnoosi. Hän oli sairaalassa kuusi viikkoa ennen kuolemaansa. Tiilikainen menehtyi Espoon sairaalassa.
– Hän nukkui rauhallisesti pois. Mitään muuta ei ollut kuin kipulääkitys enää. Syöpä oli tehnyt sen verran tuhojaan.
