Ulvilan surmasta syytetyn penkillä pitkään istunut ja näistä murhasyytteistä sittemmin vapautunut Anneli Auer hakee nyt vuosikymmenen takaisen seksuaalirikostuomionsa purkua. Auer ja hänen entinen miesystävänsä Jens Kukka tuomittiin vuonna 2013 pitkiin vankeusrangaistuksiin seksuaalirikoksista, joiden uhrit olivat lapsia.
Perjantaina uutisoitiin, että he olivat jättäneet tuomionpurkuhakemuksen korkeimmalle oikeudelle. Perusteena on se, että Auerin lapset kertovat nyt valehdelleensa äitiään vastaan oikeudessa. Asiasta kertoivat ensimmäisinä Helsingin Sanomat ja Iltalehti.
Auer ja Kukka ovat kiistäneet syyllistyneensä tekoihin, joista heidät on tuomittu. Auer istui kuitenkin seksuaalirikoksista vankilassa aina kesään 2015 asti.
Anneli Auer saapui Turun hovioikeuteen, jossa jatkettiin 29. tammikuuta 2013, Auerin ja tämän ex-miesystävän Jens Kukan seksuaalirikos- ja pahoinpitelysyytteiden käsittelyä.
Ulvilassa joulukuussa 2006 murhatun Jukka S. Lahden leski Anneli Auer, vapautui vuonna 2011 toistamiseen murhasyytteistä, mutta samana vuonna tutkinta seksuaalirikoksista alkoi.
Pariskunnan neljä lasta oli jo aiemmin sijoitettu perheen ulkopuolelle, kun Auer otettiin kiinni epäiltynä miehensä murhasta vuonna 2009. Lapsista vanhin lähti sijaisperheestä jo parin kuukauden jälkeen ja hänen kanssaan Auer on ollut yhteydessä läpi vuosien.
Kun lapset olivat eläneet sijaisperheessä yli kaksi vuotta, sijaisperheen isä alkoi kertoa viranomaisille lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Seksuaalirikosten lisäksi hän kertoi lasten pahoinpitelystä ja kertomuksia saatananpalvonnasta sekä uusia väitteitä surmayöstä vuodelta 2006.
Uusien kertomusten valossa syyttäjä sai korkeimman oikeuden palauttamaan myös murhajutun käräjäoikeuteen vuonna 2012. Murhasyytteitä koskeva oikeudenkäyntien ja tuomiovalituksen rumba päättyi siihen, että Vaasan hovioikeus kumosi murhatuomion helmikuussa 2015. Auer sai Suomen historian suurimmat korvaukset aiheettomasta vangitsemisesta. Kaikkiaan kärsimys- ja ansiomenestyskorvauksia hän sai 545 800 euroa. Valtiokonttorin mukaan Auer oli vankeudessa syyttömänä 611 vuorokautta.
Syytettyjä ei tuomittu mistään saatananpalvontaan liittyvästä oikeusjutussa. Saatananpalvonta-väitteen kerrotaan liittyneen surmayöhön, mutta syyttäjä luopui tästä väitteestä varsin pian oikeudenkäynnissä.
Poliisi haki tukea saatananpalvonta väitteille Auerin vankilassa piirtämistä kuvista. Anneli Auerin lapsilleen piirtämä tatuointi kuvattuna oikeuden lisätutkinta-aineistosta tiistaina 8. toukokuuta 2012.
Auerin ja miesystävän seksuaalirikosjuttu eteni kuitenkin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, joka langetti vuonna 2012 Auerille seitsemän vuoden vankeustuomion ja Kukalle kymmenen. Päätöksestä valittivat Turun hovioikeuteen niin tuomitut kuin syyttäjä.
Hovioikeus katsoi yksimielisesti Auerin syyllistyneen samoista rikoksista kuin käräjäoikeudessa ja niiden lisäksi tuomioiden listaa jatkettiin vielä pahoinpitelyrikoksilla. Auerin vankeustuomio koveni hovioikeudessa puolella vuodella.
Auer on siis saanut tuomion muun muassa kahdesta törkeästä raiskauksesta ja kolmesta lapsen törkeästä hyväksikäytöstä. Hovioikeudessa hän sai niiden lisäksi tuomion kolmesta törkeästä pahoinpitelystä, kahdesta pahoinpitelystä ja yhdestä laittomasta uhkauksesta.
Kukka tuomittiin samantapaisesti muun muassa neljästä törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kahdesta törkeästä raiskauksesta ja kolmesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.
Kuvassa Jens Kukka kasvot peitettynä.
Jens Kukka jakoi vangitsemisoikeudenkäyntinsä yhteydessä medialle tämän lauselman syyskuussa 2011.
Auer ja Kukka määrättiin yhteisvastuullisesti tai erikseen korvaamaan neljälle asianomistajalle noin 160 000 euroa. Korkein oikeus ei myöntänyt tuomiosta valituslupaa ja tuomio jäi lainvoimaiseksi kesäkuussa 2014.
Keskeisenä näyttönä olivat uhrien kertomukset. Niitä näyttivät tukevan asiantuntijoiden arviot kertomusten luotettavuudesta ja lääkärien lausunnot fyysisistä vammoista. Jutussa kuultiin todistajina noin 50 henkilöä, joista suurin osa oli esimerkiksi psykologian ja psykiatrian asiantuntijoita.
Lisäksi oikeudessa katsottiin jopa 30 tunnin verran lasten oikeuspsykologisia haastatteluita.
Seksuaalirikosjuttu käsiteltiin suljettujen ovien takana kokonaan salaisena ja tuomion perusteluista julkaistiin tuomiolauselma ja tiivis julkinen seloste.
Oikeudesta julkistettiin oikeudenkäyntiin liittyviä kuvia ilman valaisevaa lisätietoa siitä, miten ne käytännössä liittyvät rikosepäilyihin. Se tiedettiin, että kotietsinnässä takavarikoitiin esimerkiksi kaksi kameraa ja muistikortteja.
Oikeus julkisti 1. maaliskuuta 2012 kaksi valokuvaa oikeudenkäyntiaineistosta, joka liittyy Anneli Aueria ja hänen entistä miesystäväänsä vastaan nostettuihin seksuaalirikossyytteisiin.
Rikoksen uhrit olivat Auerin omia lapsia. Hänellä oli miehensä Jukka S. Lahden kanssa vuonna 1997 syntynyt tytär, 1999 syntynyt poika sekä vuosina 2002 ja 2004 syntyneet tyttäret. Aineiston salassapitopäätös 60 vuodeksi eteenpäin tehtiin heidän suojelemisekseen.
Uhrit olivat rikosten tekoaikana noin 3–11-vuotiaita. Seksuaalirikosten kerrotaan ajoittuneen aikaan Ulvilan surman jälkeen. Vanhin tytär kiisti jo oikeudessa rikokset, kun taas nuorempien lasten todettiin kertoneen niistä yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti.
Hovioikeus sanoi julkisessa selosteessaan, että se piti hyvin epätodennäköisenä, että lapset olisivat kyenneet keskenään suunnittelemaan kertomuksia ja sovittamaan niitä keskenään niin, etteivät he jäisi kiinni valehtelusta.
Nyt Auerin neljän lapsen puheiden mukaan mitään rikoksia ei todellisuudessa koskaan tapahtunut. HS:n mukaan he kokivat tulleensa sijaisperheen johdattelemiksi. Lapset kertoivat asiasta videoilla, jotka Helsingin Sanomat on nähnyt. Lehti kertoi perjantaina, että tavoitettuaan sijaisperheen isän tämä ei halunnut kommentoida lehdelle asiaa.
Helsingin Sanomien mukaan purkuhakemuksessa vaaditaan, että kaikki seksuaalirikostuomiota koskevan aineiston tulisi olla julkista ja että myös lapset toivovat tätä.
LAINVOIMAN saaneet tuomiot on tarkoitettu pysyviksi, ja niihin voidaan puuttua vain poikkeuksellisesti laissa säädetyin painavin perustein.
Auer vaati seksuaalirikostuomionsa kumoamista viimeksi vuonna 2016. Hän vetosi tässä purkuhakemuksessa muun ohella kahteen uuteen asiantuntijalausuntoon, uuteen lääkärinlausuntoon sekä Vaasan hovioikeuden vapauttavaan tuomioon Ulvilan murhajutussa.
Asiantuntijalausunnoissa oli kyse rikoksen uhrien kertomusten uskottavuuden arvioinnista ja vähäiseltä osin heitä koskevista lääketieteellisistä löydöksistä. Tuolloin korkein oikeus hylkäsi hakemuksen. Se katsoi, ettei lausunnoissa esitetty sellaisia olennaisia uusia seikkoja, joita ei olisi käsitelty jo aiemmassa oikeudenkäynnissä.
