Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on hankaloittanut Venäjän henkilötiedustelua, kirjoittaa Suojelupoliisin (Supo) päällikkö Antti Pelttari Supon verkkosivuilla julkaistussa kolumnissaan.
Pelttarin mukaan syy piilee muun muassa siinä, että sota johti useissa Euroopan maissa karkotuksiin. Venäjän edustajien kanssa tehtävään yhteistyöhön suhtaudutaan lännessä nyt paljon varauksellisemmin. Lisäksi Euroopan maiden pyrkimys eroon venäläisestä energiasta heikentää Venäjän mahdollisuuksia vaikuttaa pitkällä tähtäimellä, Pelttari kirjoittaa.
– Venäjän tiedustelun ja vaikuttamisen uhka ei ole kadonnut, vaikka sen toiminta lännessä on vaikeutunut. Venäjä on perinteisesti hyödyntänyt eniten diplomaattipeitettä henkilötiedustelussaan. On todennäköistä, että Venäjä on pakotettu käyttämään enenevässä määrin tiedustelussaan muita peitteitä. Tietoa voidaan pyrkiä hankkimaan esiintymällä esimerkiksi tutkijoina, toimittajina tai yritysmaailman edustajina, Pelttari muistuttaa.
Venäjä on suunnannut Pelttarin mukaan tiedustelua voimakkaammin kybermaailmaan. Se näkyy tavallista aktiivisimpana ja tarkemmin kohdennettuna kybertoimintana myös Suomessa.
Antti Pelttari Suojelupoliisin tiedotustilaisuudessa syyskuussa 2022.
Venäjän tarkoituksena on nakertaa itseensä kohdistuvien pakotteiden kannatusta Euroopassa.
– Venäjä pyrkii horjuttamaan Euroopassa kansalaisten luottamusta poliitikkoihin ja viranomaisiin. Tyypillisesti tämä tapahtuu tarttumalla yhteiskunnassa jo valmiiksi oleviin ristiriitoihin, sillä Venäjä ei pysty luomaan ilmiöitä tyhjästä, Pelttari arvioi.
Suomessa Venäjä voi pyrkiä vaikuttamaan erityisesti venäjänkieliseen vähemmistöön. Venäjä ei niinkään pyri kääntämään Suomessa asuvia venäjänkielisiä Putinin hallinnon kannattajiksi, vaan sen sijaan se voi pyrkiä luomaan epäluottamusta suomalaisia päättäjiä ja viranomaisia kohtaan, Pelttari kirjoittaa.
Hänen mukaansa on mahdollista, että Venäjä ottaa tulevina kuukausina jyrkästi kantaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen. Tähän mennessä maan kannanotot ovat olleet maltillisia.
– Suomessa Nato-jäsenyydellä on vahva kansan tuki, joten siihen on vaikeaa vaikuttaa. Sen sijaan Venäjä suuntaa todennäköisemmin vaikuttamistaan ja tiedonhankintaansa siihen, millaiseksi Suomen Nato-suhde muodostuu.
Venäjän hyökkäyssota on muuttanut Pelttarin mukaan Euroopan turvallisuustilannetta pitkäksi aikaa. Suojelupoliisin tehtävä on hankkia tietoa ja torjua valtiollista vaikuttamista ja vakoilua.
