Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nyt kestänyt vuoden
Tänään on kulunut vuosi siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa.
Ennen hyökkäystä Venäjä oli esittänyt Yhdysvalloille ja sotilasliitto Natolle turvallisuusehdotuksiksi kutsumiaan vaatimuksia esimerkiksi siitä, ettei Nato laajene Ukrainaan. Monet länsimaat olivat jo hyvän aikaa varoitelleet hyökkäyksen mahdollisuudesta, mutta Venäjän johtajat toistuvasti kielsivät aikeet.
Muutama päivä ennen sotaa Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti itsenäisiksi Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueet, joilla on sodittu jo vuosien ajan.
Zelenskyi puhui heti vuosipäivän alkajaisiksi: ”Me korjaamme kaiken”
Tilanne sodassa Venäjää vastaan on paikoin melko vaarallinen Etelä-Ukrainassa ja olosuhteet hyvin haastavat Itä-Ukrainassa, sanoi presidentti Volodymyr Zelenskyi varhain perjantaina uutistoimisto Reutersin mukaan.
Zelenskyi puhui vuorokauden vaihduttua Venäjän hyökkäyksen vuosipäiväksi. Venäjän joukot hyökkäsivät Ukrainaan varhain aamulla 24. helmikuuta 2022.
Zelenskyi kertoi, että Venäjän tykistön aiheuttamat vahingot ovat katkaisseet lämmityksen neljältäkymmeneltätuhannelta ihmiseltä Hersonin kaupungissa Etelä-Ukrainassa. Ukraina vapautti kaupungin Venäjän miehityksestä marraskuussa.
– Me jälleenrakennamme. Ei väliä, mitä nämä venäläiset terroristit tekevätkään, me jälleenrakennamme ja korjaamme kaiken, Zelenskyi sanoi Reutersin mukaan.
Zelenskyi kiitti Twitterissä maita, jotka tukivat päätöslausemaa, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi myöhään torstaina.
YK:n yleiskokous vaatii päätöslauselmassaan Venäjää vetämään joukkonsa Ukrainasta heti ja ehdoitta. Sen puolesta äänesti 141 maata. Päätöslauselma ei ole sitova.
Zelenskyi kutsuu päätöstä ratkaisevan tärkeäksi. Presidentin mukaan se on vahva signaali Ukrainan saamasta maailmanlaajuisesta tuesta.
ISW: Venäjä näyttää valmistelevan peiteoperaatiota Valko-Venäjän rajalla
Venäjä vaikuttaa valmistelevan peiteoperaatiota, jonka tarkoitus olisi saada näyttämään, että Ukraina hyökkäisi Valko-Venäjää vastaan. Asiasta kirjoittaa ajatushautomo Institute for the Study of War torstain päivittäiskatsauksessaan.
Ajatushautomo perustaa arvionsa muun muassa Ukrainan pohjoisen sotatoimialueen päämajan lausuntoon. Lausunnon mukaan Ukrainan tiedustelu on havainnut Valko-Venäjään rajautuvalla Tshernihivin alueella venäläisiä mutta tunnuksettomia sotilassaattueita sekä näiden sotilailla asuja, jotka muistuttavat Ukrainan joukkojen univormuja.
Ukrainan pohjoisen sotatoimialueen päämaja arvioi, että Venäjän peiteoperaation tarkoituksena voi olla vetää Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukashenka mukaan sotaan. Lukashenka sanoi runsas viikko sitten, että Valko-Venäjä liittyisi sotaan vain, jos Ukraina hyökkäisi Valko-Venäjälle.
Muita tarkoitusperiä Venäjän peiteoperaatiolle voisivat ajatushautomon mukaan olla Ukrainan kansainvälisen tuen murentaminen tai sen joukkojen sitominen Valko-Venäjän rajaseudulle, kun Venäjän suurimmat etenemistavoitteet ovat tällä haavaa Itä-Ukrainassa.
Pohjois-Korea laukaisi sotaharjoituksessa neljä risteilyohjusta
Pohjois-Korea on laukaissut sotaharjoituksessa neljä risteilyohjusta mereen, valtionmedia kertoo. Sen mukaan harjoitus oli jälleen todistus maan ydinasevoimien sotakyvykkyydestä.
Kyseessä on uusin provokaatio Pohjois-Korean suorittamien sotaharjoitusten sarjassa, jotka ovat lisänneet jännitteitä Korean niemimaalla ja herättäneet pelkoa siitä, että maa saattaa suorittaa ensimmäisen ydinkokeen sitten vuoden 2017.
Neljä Hwasal-2-ohjusta laukaistiin 2 000:n kilometrin päähän merelle Gimchaekista, joka sijaitsee Pohjois-Hamgyeongin maakunnassa Japaninmeren rannikolla. Valtionmedian mukaan ohjukset osuivat merellä täsmällisesti kohteisiinsa, joita ei kuitenkaan määritelty sen tarkemmin.
Tätä ennen Pohjois-Korea oli laukaissut viikon sisään kolme ballistista ohjusta, viimeisimmät kaksi maanantaina.
Ukraina: Mariupol ei enää täysin saavuttamattomissa
Venäjän miehittämä Mariupolin kaupunki "ei ole enää täysin saavuttamattomissa" Ukrainan joukoille, julisti Ukrainan eteläinen sodanjohto torstaina muun muassa The Kyiv Independentin mukaan.
Perusteet väitteelle ovat epäselvät. Ukrainan joukot eivät ole juuri lähestyneet Mariupolia.
Aiemmin torstaina Mariupolin ukrainalainen kaupunginvaltuusto tiedotti kolmesta räjähdyksestä, jotka sen mukaan tapahtuivat "suurella todennäköisyydellä" alueella, jossa oli Venäjän joukkoja.
Venäjä valtasi Asovanmeren rannalla Donetskin alueella sijaitsevan Mariupolin viime keväänä hyökkäyksensä ensikuukausina. Ennen hyökkäystä Mariupolissa asui yli 400 000 ihmistä, mutta kaupunki on tuhottu monin paikoin maan tasalle ja Ukrainan mukaan jäljellä on alle 100 000 asukasta.
Kiina kehottaa Venäjää ja Ukrainaa jatkamaan rauhanneuvotteluja
Kiina kehottaa Venäjää ja Ukrainaa käymään rauhanneuvottelut mahdollisimman pian.
Kiinan ulkoministeriö julkaisi 12-kohtaisen asiakirjan tänään Venäjän hyökkäyssodan vuosipäivänä. Se myös varoitti, ettei ydinaseita saa käyttää konfliktissa.
Samassa asiakirjassa Kiina kehotti maita välttämään siviileihin kohdistettuja hyökkäyksiä.
Asiakirjan mukaan konfliktin osapuolten tulee noudattaa tiukasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja välttää hyökkäysten kohdistamisen siviileihin tai siviilikohteisiin.