Unkarilaislehti HVG kertoi tiistaina iltapäivällä, että Unkarin parlamentti alkaisi käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä maaliskuun 1. päivänä.
Lehden mukaan lopullinen äänestys jäsenyyksistä pidettäisiin Unkarin parlamentissa 6. maaliskuuta alkavalla viikolla.
Lue lisää: Näistä tekijöistä Unkarin Nato-ratifiointi nyt riippuu – ”Liittyy laajempaan kontekstiin”
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija, poliittisen historian dosentti, Unkari-asiantuntija Katalin Miklossy kehottaa olemaan innostumatta uutisesta liikaa. Miklossy muistuttaa, että HVG on opposition äänenkannattaja.
Hän ihmettelee hieman huvittuneenakin, mistä oppositiomedia olisi tällaisen tiedon voinut saada. Etenkin kun valta Unkarissa on tiukasti pääministeri Viktor Orbanilla ja hänen Fidesz-puolueensa pienellä lähipiirillä. Käytännössä on yksin Orbanista kiinni, milloin Nato-jäsenyydet tuodaan käsiteltäväksi Unkarin parlamenttiin.
Edes Orbanin omat tai hänen puolueensa aiemmat sanomiset eivät ole olleet tae mistään. Aikataulu on muuttunut jo niin monta kertaa.
Alkujaan jo viime kesänä kerrottiin, että kun Unkarin parlamentti palaa kesälomalta, Nato-ratifioinnin vuoro on syysistuntokaudella. Ratifioinnin piti tapahtua ensin syyskuussa, sitten lokakuussa ja lopulta joulukuun puoleenväliin mennessä. Sen jälkeen käsittely siirrettiinkin kevätistuntokaudelle.
Kun oppositio viime syksynä yritti kiirehtiä asiaa, se teki hallaa asialle, ja koko keskustelu peruttiin.
– Uskon, että Orban viivyttelee ihan tahallaan. Unkarille jäsenyyksien ratifioiminen ei ole tärkeä asia ollenkaan, Miklossy kuvaa.
Pääministeri Viktor Orban on monesti luvannut viedä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet Unkarin parlamentin käsiteltäväksi, mutta aina se on lykkääntynyt. Tuorein tieto ei eds tullut Orbanilta tai hänen puolueeltaan vaan opposition piiristä.
Merkillisintä on, että Unkarilla ei ole periaatteellista ongelmaa ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Koko kuvio liittyy laajempaan ulkopoliittiseen kontekstiin.
Yksi keskeisimmistä on Unkarin läheinen suhde Venäjän kanssa.
– Kyse ei ole vain venäläisestä kaasusta ja öljystä. Energia ei ole pelkästään se syy. Venäjä on investoinut Unkariin paljon, muun muassa Rosatom rahoittaa ja rakentaa maahan ydinvoimalan laajennusta. Sen seurauksena Unkari on riippuvainen Venäjästä seuraavat 30 vuotta, Miklossy sanoo.
– Lisäksi tulee vielä sellainen ideologinen yhtenäisyys maiden välillä. Orbanin järjestelmä muistuttaa putinismia, Miklossy lisää.
Miklossyn mukaan Unkari pyrkii tällä hetkellä vähentämään riippuvuuttaan Natosta. Unkarissa on menossa armeijauudistus: puolustusteollisuuden kehittäminen ja puolustushankinnat lisättiin maan omiin tarpeisiin.
Poliittisen historian dosentti Katalin Miklossy pitää hyvin mahdollisena, että Suomen Nato-jäsenyys jääkin lopulta Unkarista kiinni, vaikka Turkin rooli on kaikessa keskustelussa saanut pääosan.
Lisäksi upseeristoa uusitaan, ja pitkään palvelleita korkeitakin upseereita – sellaisia, jotka ovat olleet mukana Naton toiminnassa – on potkittu armeijasta pois. Tilalle halutaan sellaisia, jotka ovat ehdottoman lojaaleja Fideszille.
– Unkari haluaa ottaa siten enemmän etäisyyttä Naton vaatimuksiin ja lisätä omaa liikkumatilaansa. Kuitenkin lyhyellä aikavälillä Unkarin puolustus nojaa vielä Natoon, Miklossy kuvaa.
Unkarilla on tähän varaa, sillä läheisen Venäjä-suhteen takia sen ei tarvitse pelätä Venäjän uhittelua.
– Sen sijaan Unkaria ei kiinnosta pätkääkään, että Suomi istuu ikään kuin ruutitynnyrin päällä, Miklossy kuittaa.
Hänen mukaansa mennyt yhdeksän kuukautta on jo näyttänyt, että Orbanin päätä ei palele, jos hän haluaa vitkutella.
– En usko, että Yhdysvalloilla on mitään vipuvartta Unkarin päätöksiin. Unkarin ja Yhdysvaltain välit ovat todella huonot. Orbanhan on sitä paitsi kova Donald Trumpin kannattaja, Miklossy huomioi.
”Unkaria ei kiinnosta pätkääkään, että Suomi istuu ikään kuin ruutitynnyrin päällä.
Miklossy ei usko vipuvarren olevan sekään, että EU on jäädyttänyt Unkarin tukirahat maan demokratiakehityksen takutessa.
–Pelkään pahoin, että EU antaa ensin periksi. EU on aina ollut liian lepsu. Unkari todennäköisesti tekee joitakin teatterimaisia uudistuksia, joilla se muka tottelee EU:n vaatimuksia. Sillä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta Unkarin korruptioon tai oikeusvaltion sääntöjen toimimattomuuteen, Miklossy näkee.
Uutistoimisto Reuters kertoi maanantaina, että Turkin, Suomen ja Ruotsin väliset Nato-tapaamiset jatkuvat taas pienen tauon jälkeen.
Onko mahdollista, että Suomen Nato-jäsenyys jääkin loppujen lopuksi Unkarista kiinni?
– Saa nähdä, sitä ei kukaan tiedä. Ei ainakaan kannata tuudittautua siihen, että Turkin allekirjoittaessa Unkari seuraisi heti perässä. Turkki on ollut Unkarille hyvä veruke olla allekirjoittamatta, mutta se ei ole se syy. Turkille Venäjä ei ole niin tärkeä kuin Unkarille, kysymys on aika pitkälle Venäjä-suhteesta, Miklossy näkee.
Yksi kuva kertoo paljon. Unkarin pääministeri Viktor Orban (toinen oik.) on ainoa, joka ei osoita suosiota tai hymyile, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui EU-johtajien huippukokoukseen Brysselissä 9. helmikuuta. Unkarin välit Venäjän kanssa ovat tällä hetkellä paremmat kuin välit Ukrainaan.
Hän kuitenkin uskoo, että viimeistään kesään mennessä tapahtuu edistystä.
– Ainakin siihen mennessä päätöksiä pitää olla tehtynä, kun on Naton huippukokous kesällä. Muutoin tilanne on hyvin dramaattinen, Miklossy sanoo.
