Lahden Uudessakylässä asuva Tiina Huusko yllättyi maanantaina 20. helmikuuta. Kotimatkalla vastaan tuli poikkeuksellinen sarvipää.
– Kaupasta tullessa se jolkotteli pihatiellä, eikä arastellut autoa yhtään, Huusko kertoo.
Aluksi kookkaat sarvet hämäsivät lajintunnistuksessa.
– Katsoin sitä ensin hirveksi.
Huuskon mukaan hänen kotiseudullaan liikkuu usein peuroja, mutta yhtä suurisarvista yksilöä hän ei ollut aiemmin nähnyt. Syksyllä alueella liikkui 5-6 peuraa.
Harvinaisen peuralajin tunnistaa sen peräpäästä.
Huusko päätteli kyseessä olevan valkohäntäpeura. Riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskukselta kuitenkin kertoo, että kyseessä on harvinaisempi laji.
– Sinulla on siellä kuusipeura eikä valkohäntäpeura! Se on todella paljon harvinaisempi, Hermansson soittaa kuvat sähköpostitse nähtyään.
– Kun katsot peuran peräpeiliä, niin siellä näkyy kolme pystyviivaa. Kuin numero 111. Sarvienkin muoto on erilainen [kuin valkohäntäpeuralla], Hermansson jatkaa.
Kuusipeurat ovat aikoinaan kartanoille siirrettyjä eläimiä.
Kuusipeura tunnetaan myös täpläkauriin nimellä. Hermanssonin mukaan lajia tavataan Suomessa muun muassa Inkoossa, Hyvinkäällä ja Lahden alueella.
– Ne ovat aikoinaan kartanoille siirrettyjä eläimiä. Roomalaiset jo toivat kuusipeurat aikoinaan Eurooppaan, se on maanosassa erittäin suosittu riistaeläin.
Hermansson toteaa, että Suomen olosuhteisiin nähden kyseessä on näyttävä eläin. Peurapukin voi kuvista päätellä 5–6-vuotiaaksi.
Asiantuntija kertoo, että kuusipeuralla on takaosassaan kolme pystyviivaa.
– Tämä on erittäinkin hieno yksilö. Sillä on komeat lapiosarvet, kuten kuuluu. Täpläkaurispukki komealla kruunulla.
Kevään tulon myötä lähestyy myös sarvien pudotus.
– Sarvet voivat olla päässä kiinni yllättävän pitkään ja pudota vasta vähän kevään puolella. Uudet lähtevät kasvamaan hetimmiten. Esimerkiksi hirvi taas pudottaa sarvet jo vuodenvaihteen tuntumassa, Hermansson muistuttaa.