Toisen asteen koulutus jakautuu Suomessa yhä vahvemmin sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen luvut kertovat, että vuonna 2021 lukio-opiskelijoista noin 59 prosenttia eli 62 000 oli naisia. Ammatillisen koulutuksen osalta vastaavat luvut olivat noin 52 prosenttia ja reilut 177 000 naista, kun mukaan lasketaan aikuisopiskelijat. Kun katsotaan juuri oppivelvollisuuden päättäneitä nuoria, oli uusissa ammatillisen koulutuksen opiskelijoissa kuitenkin miesenemmistö.
Vuonna 2011 lukiokoulutuksessa oli naisia 57 prosenttia opiskelijoista. Ammatillisessa koulutuksessa miehiä ja naisia oli tuolloin lähes yhtä paljon.
Naisenemmistö on kasvanut toisen asteen koulutuksessa vähitellen. Opetushallituksen mukaan lukioon haki vuonna 2014 noin 4 000 tyttöä poikia enemmän. Vuonna 2021 tyttöhakijoita oli noin 5 000 enemmän.
Poikien vähäisempi määrä sekä hakijoina että opiskelijoina on herättänyt huolta. Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin mukaan osa nuorista miehistä voi kokea, että maskuliinisuuteen eivät kuulu opiskelu ja lukeminen. Hänen mukaansa olisi tärkeää miettiä sitä, kuinka poikia voisi tukea pedagogisesti ja kuinka heidät saataisiin kiinnostumaan erilaisista aloista.
Nuoria itseään Aapola-Kari varoittaa syyllistämästä.
– Helposti sanotaan, että tytöt ovat vallanneet oppilaitokset, mutta tämä ei ole tyttöjen syy.
Epätyypilliset koulutusvalinnat vaativat rohkeutta
Aapola-Kari sanoo, että Suomessa koulutusalat ovat erityisen sukupuolittuneita Euroopan mittakaavassa, ja muutos sukupuolten tasaisempaan jakautumiseen tapahtuu myös poikkeuksellisen hitaasti.
Hänen mukaansa luettelo koulutusvalintoihin vaikuttavista asioista on pitkä: oman paikkakunnan koulutusmahdollisuudet ja elinkeinorakenne, perhe, ystävät ja sukulaiset sekä sosiaaliset tekijät.
Hän sanoo, että tämän lisäksi paljon merkitystä on sillä, kuinka nuoret otetaan eri aloilla vastaan.
– Vaatii mielettömiä ponnistuksia yksilöltä pärjätä työpaikassa tai alalla, jolle hän ei koe olevansa tervetullut.
Aapola-Karin mukaan pojille epätyypilliselle alalle hakeutuminen edellyttää joskus omalta paikkakunnalta ja sen sosiaalisista ympyröistä irtautumista. Jos sukulaiset ja kaverit kyseenalaistavat nuoren valinnat, vaatii niiden toteuttaminen itsevarmuutta.
– Mutta harva nuori on valintavaiheessa ehdottoman varma, mitä haluaa tehdä, Aapola-Kari sanoo.
– Valinnoista pitää aina neuvotella nuorten kanssa ja huomioida heidän kiinnostuksensa kohteet.
Aapola-Karin mukaan on paljon vaadittu, että nuoret tekisivät pitkän aikavälin suunnitelmia. Jos paikallinen lukio on kaukana ja omalla paikkakunnalla on työllistymismahdollisuuksia ilman lukiokoulutusta, ei nuori välttämättä näe sille tarvetta.
Juuri julkaistussa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) virkanäkemyksessä tulevalle hallituskaudelle kaavaillaan, että tulevaisuudessa lukioverkko pienenee ja paikallisten lukioiden sijaan luodaan aluelukioita. Lukiot siis saattaisivat siirtyä osalle nuorista nykyistä kauemmas.
OKM:n mukaan Suomi on kansainvälinen poikkeus siinä, kuinka korkealle nuoret kouluttautuvat. Suomessa korkeakoulutusaste on 40 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 47 prosenttia. Muun muassa siksi Suomessa halutaan parantaa korkeakoulutusastetta. Tämä tarkoittaisi muun muassa lukioon menevien määrän nostamista. Opetushallituksen mukaan vuonna 2022 lukioon haki noin 34 300 nuorta, mikä on 840 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
