Helsingin Harjutorinkadulle entiseen työväenkaupunginosaan Kallioon asfaltin, katukiveyksien ja kivisten kerrostalojen keskelle nousi reilu viikko sitten niin sanottu ”kikkeliaita”.
Nousi ja laski, sillä sen periaate on tee-se-itse-kikkeliaita, kokoa ja pura. Toinen asia on ulkonäkö.
Laudoista tehty puinen aita puhuttelee ohikulkijoita agraari-Suomen muotokielellä. Kivikaupungin semioottisessa maailmassa se erottuu ympäristöstään kuin sonnikarja Senaatintorilla.
Erottuuko se edukseen vai riitaisana sointuna on makuasia.
Kikkeliaidan hankkineen taloyhtiön Asunto Oy Harjutorin hallituksen jäsen Lolan Eriksson kertoi IS:lle, ettei taloyhtiöllä ollut varaa kalliiseen arkkitehtiin.
Vaihtoehtoja pohdittiin ja metalliaitakin mainittiin.
Lauta kuitenkin voitti.
Tilapäinen tee-se-itse-kikkeliaita levitettynä, täydessä mitassaan.
Aidan primääri- ja oikeastaan ainoa tarkoitus on estää Kotiharjun puulämmitteisestä saunasta katuvarteen vilvoittelemaan tulevien miesten sukuelimiä eli niin sanottuja kikkeleitä osumasta ohikulkijoiden silmiin.
Ongelma oli korostunut, koska kadussa on saunan kohdalla sen verran kaltevuutta, että paikkaa joutuu (toisesta suunnasta) lähestymään alamäen puolelta, jolloin näkökulma ja näkymä pyyhkeiden alle laajenee.
Näin kertoi IS:lle talon asukas, joka kärsi tilanteesta.
Mitä sanoo Helsingin kaupunki kikkeliaidasta.
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala huolehtii kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.
– Siveysasiat eivät kuulu rooliimme, toppuutellaan toimialan viestinnästä.
Kysymys kikkeliaidasta ohjataan kaupunkiympäristön toimialan rakennusvalvontapalveluiden yksikön päällikölle Pentti Ruuskalle.
Kikkeliaita vaikutti kuumalta, sillä kohta tuli vastaus.
– Siirsin asian lupayksikön päällikölle, Ruuska viestitti.
Tilapäinen tee-se-itse-kikkeliaita lepoasennossa, pois käytöstä.
Lupayksikön päällikkö on Salla Mustonen, jolle jäi kikkeliaidan kommentoinnin ”mustapekka”.
– Sinänsä itse asia on rakennusvalvonnan näkökulmasta yksinkertainen, Mustonen toteaa.
– Kyseinen aita (kikkeliaita) on täysin irtonainen ja verrattavissa enemmän irtokalusteeseen kuin rakentamiseen eikä rakennusvalvonnalla ole siihen sanottavaa.
– Mitään lupaa se ei meiltä tarvitse. Pysyvä aita (kikkeliaita) tarvitsisi sitten jo luvan, mutta siitä tässä ei ole kyse.
Jos kikkeliaidan jättäisi seisomaan yön yli, olisiko se enää tilapäinen rakennelma?
– Ei meillä ole noin tarkkoja... Emme me käy katsomassa, onko se ollut kolme tuntia vai 24 tuntia vai kuinka monta tuntia.
– Järjen käyttö on sallittua, mutta pysyvää, maahan kiinnitettävää aitaa ei missään nimessä saa rakentaa. Eikä ole tarkoitus, että katutilaa aidataan yksityiseen käyttöön.
”Emme me käy katsomassa, onko se ollut kolme tuntia vai 24 tuntia vai kuinka monta tuntia.
Jos kikkeliaitoja tai muita eri tavoin perusteltuja näköesteitä alkaisi nousta enemmän, pitäisikö asiaan puuttua samalla tavalla kuin sähköpotkulautoihin on puututtu?
– Kaupungin tavoite on pikemminkin vapauttaa ja vähentää byrokratiaa...
Entä kaupunkitilaa?
– Kaupunkitila on yhteistä, ja se kuuluu kaikille. Kotiharjun sauna jos mikä on yhteisöllistä toimintaa ja kaikille avointa.
– Voisin sitä paitsi kuvitella, että siihen voi mennä istumaan vaikka ei olisi saunassakaan käynyt.
Vaatteet päällä?
– Uskon näin, en ole tosin kokeillut. Pointti on se, että julkinen tila kuuluu kaikille. Aika paljon näkyvyyttä tämä ainakin on saanut.
Aidaksi pikemminkin lisännyt sitä.
– Kyllä.
Entä onko ravintolan terassi tilapäinen rakennelma?
– Kaupungilla on ihan omat terassiohjeet, mutta tässä tapauksessa tullaan saunasta katualueelle vilvoittelemaan, ehkä omien juomien kanssa, eikä se ole terassi siinä mielessä kuin ravintolan terassi.
