Naton muuttunut kanta Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien yhtäaikaisen ratifioinnin tärkeydestä liittyy poliittisen tilanteen muutokseen, arvioi politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi tiistaiaamuna Naton puolustusministerien kokouksen alla Brysselissä, ettei pääkysymys ole enää se, ratifioidaanko Suomen ja Ruotsin jäsenyydet yhtäaikaisesti. Sen sijaan pääkysymys on se, että molemmat maat ratifioidaan jäseniksi mahdollisimman nopeasti.
Lue lisää: Stoltenberg: Suomi ja Ruotsi voivat mennä eri tahtia Natoon
Aiemmin Nato on ollut selkeästi sillä kannalla, että jäsenyydet tulee ratifioida yhtä aikaa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg osallistui tiistaina Naton puolustusministerien kokoukseen Brysselissä.
Vuorelman mukaan suunnanmuutos johtuu erityisesti Turkin antamasta signaalista, jonka mukaan maassa arvioidaan eri tavalla Suomen ja Ruotsin hakemuksia. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan totesi tammikuun lopussa, Ruotsissa tapahtuneen Koraanin polton seurauksena maan on turha odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen.
Lue lisää: Bloomberg: Turkki saattaa ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden maaliskuussa – ilman Ruotsia
– Täytyy muistaa, että hakemuksia tarkastellaan erillisinä, ja ne ovat juridisesti eri hakemukset. Poliittisesti on pidetty tärkeänä sitä, että Suomi ja Ruotsi kulkevat tässä asiassa rinnakkain, Vuorelma muistuttaa.
Vuorelman mukaan Ruotsin suunnalta on välitetty ymmärtäväistä viestiä hankalaa poliittista tilannetta kohtaan, johon Suomi on joutunut. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi tiistaina, ettei näe Suomen mahdollista liittymistä Natoon ennen Ruotsia ”epäonnistumisena”, kertoo ruotsalaislehti Expressen.
– Kunnioitamme aina toistemme päätöksiä ja olemme läpinäkyviä. Käsittääkseni Suomen valtiojohto ei halua sitä, mutta he ymmärtävät täsmälleen kuten minäkin, että kyse on Turkista, joka tekee turkkilaisia päätöksiä. Ja muodollisesti me olemme kaksi eri maata, jotka ovat hakeneet jäsenyyttä, Kristersson sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Luonnollisestikaan kyse ei olisi epäonnistumisesta, vaan se olisi seurausta siitä, että Turkki on tehnyt sellaisen päätöksen sellaisessa tilanteessa. Turkilla yksin on oikeus tehdä turkkilaisia päätöksiä, joten tässä ei ole mitään kummallista. Olisi tietysti parempi, jos Suomesta ja Ruotsista tulisi jäseniä yhtä aikaa, pääministeri jatkoi.
Vuorelma uskoo, että Suomen ja Ruotsin kannalta keskeistä on, että päätös toisen etenemisestä Natoon ennen toista tehdään yhteistuumin. Mielessä tulee kuitenkin pitää tutkijan mukaan se, että Ruotsissa Nato-jäsenyyttä ja sen tärkeyttä arvioidaan eri tavalla, kuin Venäjän naapurissa sijaitsevassa Suomessa.
Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma.
Tutkija itse kannattaa edelleen Suomen ja Ruotsin etenemistä puolustusliiton jäseniksi yhdessä alkuperäisen poliittisen linjan mukaisesti.
– Suomen ja Ruotsin vahva liittolaisuus on todella painava peruste. Toki jos yhdessä liittolaisina päätämme, että etenemme eriaikaisesti, ja että se on strategisesti järkevin tapa, on kyseessä siinä tapauksessa eri asia, hän toteaa.
Turkkia ja maan poliittista toimintatapaa tutkinut Vuorelma kertoo suhtautuvansa varovaisesti ajatukseen siitä, että Turkin vaatimuksiin suostuttaisiin.
Yksi tutkijan tunnistamista uhkakuvista on se, että Turkki pyrkii asettamaan Suomen ja Ruotsin toisiaan vastaan käyttämällä niin sanottua hajota ja hallitse -strategiaa.
Lue lisää: Asiantuntija: Suomen ja Ruotsin suhteiden horjuttaminen voi olla Erdoganin tavoite
Vuorelma näkee Turkin vaatimuksiin suostumisen tietynlaisena myönnytyspolitiikkana. Turkin mielivaltaisten vaatimusten tielle ei ole syytä lähteä, sillä on selvää, että maa käyttää Nato-jäsenyysprosessia omien intressiensä esiintuomiseen. Taktiikka on toiminut: Turkki on hyötynyt vallitsevasta tilanteesta valtavasti.
– Myönnytysten tekeminen autoritaarisen hallinnon suuntaan tarkoittaa sitä, että seuraavat vaatimukset voivat odottaa jo kulman takana, Vuorelma sanoo.
Turvallisinta olisi siis pysytellä alkuperäisessä suunnitelmassa. Jos ratifiointien suhteen puhutaan muutamista kuukausista, ei Vuorelma usko aikataulun olevan niin akuutti, että sen takia kannattaisi ottaa ylimääräisiä riskejä.
