– Suomessa suhtautuminen Venäjään on muuttunut hyvin jyrkästi. Ne, jotka aiemmin enemmän tai vähemmän innoissaan myötäilivät Neuvostoliiton tai Venäjän politiikkaa, ovat äkkiä peruuttaneet siitä, sanoo valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka.
– Venäjän kanssa seurusteluun pyrkiviä ei taida olla kovin paljoa enää.
Poliittisen historian tutkija Jukka Tarkka.
24. helmikuuta 2022 Eurooppa muuttui. Venäjän joukot ylittivät Ukrainan rajat ja aloittivat julman valloitussodan. Ukraina ei provosoinut sitä millään tavalla.
Suomessakin tämä mullisti kaiken. Vuodesta 1944 lähtien Suomi yritti pitää yllä mahdollisimman hyviä suhteita ensin Neuvostoliittoon ja sitten Venäjään. Suurin osa kansasta torjui Nato-jäsenyyden kyselystä toiseen.
Vuonna 2022 Suomi haki Naton jäsenyyttä ja alkoi muiden läntisten maiden kanssa aseistaa Ukrainan puolustustaistelua. Suomi otti vastaan kymmeniätuhansia suojaa hakevia ukrainalaisia.
”Venäjän kanssa seurusteluun pyrkiviä ei taida olla kovin paljoa enää.
24. helmikuuta 2022. Venäjä hyökkää Ukrainaan ja yrittää valloittaa pääkaupunki Kiovan. Samana päivänä presidentti Sauli Niinistö toteaa, että ”nyt naamiot on riisuttu ja vain kylmät sodan kasvot näkyvät”. Valtioneuvosto tuomitsee hyökkäyksen.
27. helmikuuta. Valtioneuvosto päättää ensimmäisten sotilastarvikkeiden luovuttamisesta Ukrainalle. Mielenosoittaja heiluttaa Ukrainan lippua Valtioneuvoston linnan edustalla Helsingissä.
Kauppayhteyksiä pakotteiden kohteeksi joutuneeseen Venäjään katkottiin. Suomi ryhtyi suunnittelemaan aitoja hybridioperaatioiden estämiseksi.
Alkoi uusi vaaran aika.
Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma näkee Venäjän sodan Suomeen tuomissa muutoksissa kolme asiaa.
Yliopistotutkija Johanna Vuorelma.
Ensinnäkin turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on tapahtunut iso muutos. Suomi on hakenut jäsenyyttä Natossa. Perinteinen sotilaallinen uhka idästä on jälleen tullut lähemmäs.
Toinen on taloudellinen ulottuvuus. Venäjän markkinat jäätyivät. Venäjän hyökkäyssota kiihdytti inflaatiota.
– Kolmantena ovat psykologiset seuraukset, Vuorelma sanoo.
– Hyökkäyssota käynnisti Suomessa pohdinnan siitä, miten erityisesti poliittisessa ja taloudellisessa johdossa suhtauduttiin Venäjään.
Tilinteko on pitkä. Vuonna 2014 Krimin miehityksen jälkeen yritettiin jatkaa normaaleja suhteita Venäjään. Maan autoritaarisuus sivuutettiin.
”Hyökkäyssota käynnisti Suomessa pohdinnan siitä, miten erityisesti poliittisessa ja taloudellisessa johdossa suhtauduttiin Venäjään.
2. huhtikuuta. Venäjä vetäytyy koko Kiovan alueelta. Butshan verilöyly paljastuu ja aiheuttaa raivokkaita vastalauseita Venäjää vastaan.
12. toukokuuta. Presidentti Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertovat kannattavansa Nato-jäsenyyttä.
– Tähän liittyy myös yhteiskunnallinen keskustelu jälkisuomettumisesta. On paljon psykologista pohdintaa kansakunnan omakuvasta.
Vuorelman mukaan tämä pohdinta voi olla vaikeaa ja kiusallistakin.
– Luulen, että keskustelu tulee laajenemaan. Nythän eletään yhä sodan akuuttia vaihetta.
– Pidän todennäköisenä, että tulee kriittisempää keskustelua siitä, miten asiat Suomen poliittisessa johdossa ymmärrettiin, hyväksyttiin tai ainakin oltiin kritisoimatta Venäjän on toimia. Olihan siellä poikkeuksiakin, kuten Heidi Hautala.
Vuorelma arvioi, että aikaisempia lausuntoja ja ehkä yhteiskuviakin nostetaan esiin. Politiikkojen lisäksi esiin voivat nousta talousvaikuttajat.
”Esimerkiksi Fortumin kauppoja on tehty ajassa, jolloin hyvin tiedettiin miten epävakaa, epäluotettava ja autoritaarinen Venäjä on.
18. toukokuuta. Suomi ja Ruotsi luovuttavat yhdessä Nato-jäsenhakemuksen pääsihteeri Jens Stoltenbergille.
21. toukokuuta. Venäjä lopettaa maakaasun toimittamiseen Suomeen. Siirtoverkkoyhtiö Gasgridin kaasuasema Imatran Räikkölässä 12. toukokuuta 2022.
– Esimerkiksi Fortumin kauppoja on tehty ajassa, jolloin hyvin tiedettiin, miten epävakaa, epäluotettava ja autoritaarinen Venäjä on.
Vuorelman mukaan on jäänyt epäselvyyttä siitä, kuinka todellista vetäytyminen Venäjän markkinoilta on Suomen ja erityisesti Euroopan tasolla.
– Oli kuva, että Venäjä pyritään saartamaan taloudellisesti, mutta kun katsoo tilastoja, niin vaikkapa energiapuolella kauppa käy.
– Suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä ja osa vielä yrittää vetäytyä. Isoja tappioita tulee varmasti, Fortum etunenässä, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Venäjän osuus Suomen viennistä on pudonnut ja myös tuonti, erityisesti tavaratuonti, Ali-Yrkkö arvioi. Hänen mielestään energian hinnannousu Suomessa ei ollut niin paha kuin pelättiin.
Ali-Yrkkö kertoo etukäteen olleensa huolissaan myös välillisistä vaikutuksista Saksan kautta. Suomen teollisuus tuo sieltä osia, komponentteja ja materiaaleja. Saksan tuotannon häiriöt olisivat tuntuneet Suomessakin.
– Vaara oli ilmeinen. Pahimmat pelot eivät kuitenkaan ole ainakaan tähän mennessä toteutuneet.
”Vaara oli ilmeinen.
26. toukokuuta. Pääministeri Marin vierailee Kiovassa.
29. toukokuuta. Nato kutsuu virallisesti Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi. Myöhemmin Turkin vastustus jumittaa jäseneksi pääsyä. Myöskään Unkari ei ratifioi liittymispapereita.
Energian hinnannousu kuitenkin kiihdytti inflaatiota. Se on kestänyt pidempään kuin aluksi odotettiin. Ali-Yrkön mukaan inflaation nopea laantuminen on mahdollista.
– Vaikka odotukset eivät sellaiset olekaan.
Ali-Yrkön mukaan tilannetta ei voi verrata Neuvostoliiton romahdukseen 30 vuotta sitten. Sen merkitys Suomen kaupalle oli isompi kuin Venäjän nyt.
– Venäjäkin oli tärkeä kauppakumppani. Se, että emme nyt ryömi kauheassa lamassa, kertoo, että jostain korvaavia markkinoita on löytynyt.
Nykyajan suurin muutos ulkopolitiikassa oli Nato-jäsenyyden hakeminen.
– Ei kuulunut hyviin käytöstapoihin puhua Nato-jäsenyyden puolesta. Sitten kun naamiot putosivat ja näkyivät vain rumat kasvot, suuren yleisön mielipide muuttui niin nopeasti, että poliitikot joutuivat vain seuraamaan mukana, Jukka Tarkka sanoo.
– Naton kannattajat ja vastustajat olivat kaukana toisistaan. Eri mieltä olevia vähäteltiin. Äkkiä tällainen kahtiajako katosi.
”Eri mieltä olevia vähäteltiin. Äkkiä tällainen kahtiajako katosi.
24. kesäkuuta. Venäjän joukot valtaavat Sievierdonetskin kaupungin. Se on toistaiseksi viimeinen Venäjän käsiin joutunut merkittävä asuinkeskus.
9. syyskuuta. Ukraina aloittaa hyökkäyksen, jossa se vapauttaa suuria alueita Harkovan läheisyydessä.
Tarkan mielestä nyt on yhteisesti hyväksytty, että Nato on Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu.
Keväällä kansan Nato-kannatus nousi nopeasti. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen ei usko, että mielialassa nyt tapahtuisi pikaisia muutoksia.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen.
– Ihmiset ovat varmasti luottavaisin mielin. Mutta jos asia pitkittyy, voi tulla tunne, että eikö tästä mitään tule? Silloin on tärkeää tarjota informaatiota ja perustietoa, Huhtinen sanoo.
– Informaatiotyhjiötä ei saa tulla. Tiedetään, että tuolla on paljon toimijoita, jotka haluaisivat käyttää sellaista hyväkseen.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat huomasivat sodan alun heti työssään. Oli sovittu, että koulu ottaa vastuuta Ukrainan tapahtumien uutisoinnista.
– Se oli aivan räjähdys. Parhaina viikkoina meillä oli päivittäin ulostuloa televisiossa ja lehdissä, kertoo sotilasprofessori Huhtinen.
Huhtisen mukaan ihmiset olivat valtavan kiinnostuneita päivittäisistä tapahtumista.
– Jos verrataan vaikka Krimin valtausta tai arabikevättä, niin silloin volyymit olivat paljon pienempiä.
”Jos verrataan vaikka Krimin valtausta tai arabikevättä, niin silloin volyymit olivat paljon pienempiä.
21. syyskuuta. Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo kertoo, että yhtiön skenaariossa sotaa ei pidetty mahdollisena.
26. syyskuuta. Nord Stream -kaasuputkissa paljastuu kaksi räjähdysten aiheuttamaa vuotoa.
Se, että uutiset ja ajankohtaisohjelmat täyttyivät sotilashenkilöistä, ei nyt herättänyt kritiikkiä kuten joskus aiemmin. Sosiaalisessa mediassa on kehittynyt aivan varteenotettavia harrastajia, jotka ovat selvillä sodan käänteistä.
– Mutta tämä ei ole mennyt överiksi. Ei ole sellaisia salaliittoteorioita kuin koronan aikana, Huhtinen sanoo.
Huhtisen mukaan tutkimukset osoittavat, että maanpuolustustahto ”voi tosi hyvin”. Maanpuolustustiedolla ja -kursseilla on kysyntää. Esimerkiksi henkiseen maanpuolustukseen liittyviä webinaareja järjestetään ympäri Suomea.
Huhtisen käsityksen mukaan myös varusmiespalvelusta suorittavat ovat kiinnostuneet Ukrainan tapahtumista.
– Koulutus ja sen tavoitteet jatkuvat suunnitelmien mukaan, mutta kyllähän surullinen sota on varmasti synnyttänyt keskustelua myös koulutuksessa. Ihan sellaisella tasolla, millaista aseistusta on, miten ukrainalaiset taistelevat ja miten venäläiset taistelevat. Kyllä parikymppiset ihmiset tajuavat asian vakavuuden ja kytkevät sen siihen, miksi varusmieskoulutusta suoritetaan.
”Kyllä parikymppiset ihmiset tajuavat asian vakavuuden ja kytkevät sen siihen, miksi varusmieskoulutusta suoritetaan.
29. syyskuuta. Suomi sulkee rajansa useimmilta venäläisiltä.
9. marraskuuta. Venäläiset joukot aloittavat vetäytymisen Hersonista.
Huhtinen uskoo, että sodan alussa uutiset Ukrainasta saattoivat huolestuttaa erityisesti vanhempaa väkeä.
– Valtionhallinnossa oli henkisen jaksamisen tukemiseksi kampanjoita, joissa myös korostettiin uutisvirran kohtuullista käyttöä.
Asiaan on voitu jonkin verran turtuakin.
– Agendalle on tullut sähkön hintaa, inflaatiota, korkojen nousua, ja vaalit lähestyvät.
Jukka Tarkka ei ole huomannut vuoden tapahtumissa ja ilmapiirin muutoksessa Suomessa mitään kielteistä. Hän kuitenkin toivoisi, että Venäjän konsulaatin asemaan Ahvenanmaalla puututtaisiin. Tarkka on aiemmin tehnyt kirjankin kipupisteenä pitämästään asiasta.
Johanna Vuorelma on toivonut keskustelua itärajan aitahankkeesta. Sen tarkoituksena olisi torjua erityisesti hybridioperaatiota, joissa Suomea yritettäisiin painostaa laajamittaisella maahantulolla.
– En ole kritisoinut aitahanketta sinänsä. Enemmänkin sitä, kuinka vahvat perusteet sille on. Päätös tehtiin hyvin nopeasti, tapahtui äkkinäinen suunnanmuutos. Muutamaa kuukautta aikaisemmin hanketta oli pidetty tarpeettomana.
Vuorelman mukaan tutkijoita ihmetytti asiassa avoimuuden puute.
”Muutamaa kuukautta aikaisemmin hanketta oli pidetty tarpeettomana.
24. tammikuuta 2023. Presidentti Niinistö vierailee Kiovassa.
Eduskuntavaaleihin on aikaa reilu kuukausi. Politiikan tutkija Vuorelman mukaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutus niihin ei välttämättä ole suuri.
– Ei se ole vaikuttanut ainakaan kannatusmittauksiin. Jonkin verran ainakin kokoomukselle saattoi tulla kannatusta sitä kautta, että se on pitkään halunnut Nato-jäsenyyttä. Mutta kyseessä ei ollut mitenkään merkittävä kannatuksen lisäys.
Vuorelman mukaan tällä hetkellä poliittisella kentällä on vaikea erottautua ulko- ja turvallisuuspoliittisilla kysymyksillä, koska puolueilla on vahva konsensus niistä.
– Vasemmistoliitossa voi olla yksittäisiä Nato-jäsenyyttä vastustavia kansanedustajia. Mutta sillä tavalla asia on epäpolitisoitunut, että vaihtoehtoja ei hirveästi ole, Vuorelma sanoo.
– Näissä vaaleissa erottautuminen tapahtuu sitä kautta, kuka ottaa kovimman linjan Venäjään. Se vaihtoehto, että kuka ottaa ymmärtäväisimmän linjan, on koko lailla poissa poliittisesta kamppailusta.
Vuorelman mukaan yksittäisissä kysymyksissä voi olla liikkumatilaa. Sellainen kysymys on suhtautuminen Turkin vaatimuksiin Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymiselle.
– Nato-jäsenyyteen liittyvät konkreettisemmat kysymykset menevät vaalien jälkeen. Ne eivät tähän ehdi.
