Sitä kutsutaan ”kikkeliaidaksi”.
Mutta mikä se on?
Onko kikkeliaita ihmisoikeusloukkaus, joka kohdistuu ihmiskunnan toiseen puoliskoon, miehiin?
Tätä mieltä ovat olleet eräät helsinkiläisen Kotiharjun saunan vakiokäyttäjät.
Eikö kivitalon seinustalle vilvoittelemaan tulevan miehen niin sanottu kikkeli saisi näyttäytyä ohikulkijoille?
Kotiharjun raskassarjalaisille uusi kikkeliaita on itkun muuri, pahan olon lähde, saunapuhtaan miehen mielen latistus.
Käärme paratiisissa, vapauden valtakunnassa.
Miehisen vapauden valtakunta – ennen kikkeliaitaa.
Vai onko kikkeliaita pikemminkin arkijärkinen kompromissi ratkaista kiusalliseksi kasvanut ongelma?
Tätä mieltä on Asunto Oy Kotiharju hallituksen jäsen Lolan Eriksson.
– Myrsky vesilasissa, Eriksson sanoo.
Koottava ja purettava tee-se-itse -kikkeliaita nousi katukuvaan viime viikolla. Yhdisteltäviä osia on kolme, oksanreikiä ei ole yhtään, verhoiluna pystylaudoitus.
Kikkeliaita peittää Kotiharjun saunan vilvoittelijoiden alavartalot taloyhtiön a-rapun asukkailta, joiden kulkureitin vieressä vilvoittelupaikka sijaitsee.
Aidasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat siteeraamalla erään Kotiharjun saunan tukiryhmän jäsenen Facebook-kommenttia:
”Joku talon asukas valittanut. Ilmeisesti miehinen sukupuolielin vilahtanut pihalla. Aivan käsittämätöntä.”
IS:n haastatteleman kalliolaisen isoäidin mukaan kotiharjulaisen kikkelin näkyminen ei ole ollut sattuman kauppaa, vaan niitä on vilkkunut viljalti.
Aita odotti maanantaina saunan aukeamista.
Kotiharjun saunalla on ikää 94 vuotta. Lolan Eriksson on asunut taloyhtiössä yli 30 vuotta, joten hänellä on pitkä perspektiivi tilanteeseen.
– Me elämme nyt nykyaikaa ja nykyajassa pitää ottaa huomioon hieman erilaisia asioita kuin aikaisemmin, Eriksson sanoo.
– Kovin paljon palstatilaa on saanut pieni ryhmä vakiosaunojia, joka ei pidä aidasta, koska se muuttaa heidän... jotain...
– Näkymäänsä Helsinginkadulle.
Muuten Eriksson ei oikein löydä sanoja sille, mikä muuttuu, jos mies joutuu vilvoittelemaan ilman, että kikkelillä on mahdollisuus osua ohikulkijoiden katseisiin.
– Ja kun se edusta on aika pieni, sieltä on valuttu istumaan myös a-rapun portaille, Eriksson lisää.
Valituksia on tullut.
– Eiköhän tämä rauhoitu, kun he tottuvat aitaan. Ja heidänkin pitää nähdä, että on muitakin näkökulmia kuin oma.
Esimerkiksi ohikulkijoiden.
Idylli monelle raskassarjalaiselle saunojalle, joista osa kokee kikkeliaidan paratiisiin luikertaneeksi käärmeeksi.
Eriksson kertoo aidan olevan kompromissi. Sen korkeudessa – reilu metri – on otettu huomioon, että vilvoittelijat voivat edelleen nauttia ikonisesta katumaisemasta.
Ero on siinä, että heidän pyyhkeiden verhoamat tai verhoamattomat alavartalonsa eivät enää ole elimellinen osa katumaisemaa.
Aidan pituutta voidaan säädellä saunojien määrän mukaan. Viikonloppuisin sen voi rakentaa koko pituuteensa, liki neljään metriin.
Eriksson muistuttaa, ettei Kotiharjun sauna ole vain miesten juttu.
– Jos saunan edustasta syntyy jotenkin ihmeellinen kuva, se voi karkottaa potentiaalisia naissaunojia.
– Jos mietitään vain omia mieltymyksiä ja haluja, että pitää olla vapaata, niin vaikka vakiokäyttäjät ajattelevat tarkoittavansa hyvää, se voikin mennä ihan toisin päin.
Ainutlaatuista helsinkiläistä entisen työväenkaupunginosan puhtauden harjoittamisen perinnettä jo 94 vuotta.
Eriksson sanoo, ettei henkilökohtaisesti ole kärsinyt tilanteesta. Hänen näkökulmansa on laajempi, taloyhtiön asujaimiston laajuinen ja vieläkin laajempi.
– Yhteiskuntamme on muuttunut. Nykyisin kiinnitetään huomiota myös naisen oikeuksiin.
Eriksson toivoo, ettei synny kuvaa, että Kotiharjun sauna kuuluu vain tietylle ”äijäköörille”.
Hän kertoo taloyhtiön tukeneen saunaa aina, niin 1990-luvun laman aikana kuin koronapandemian ahdingossa.
– Se on poikkeuksellisen hieno puulämmitteinen sauna!
Aita on hyvin perinteinen ulkoasultaan. Maaseudulla samanlaisia lauta-aitoja on runsaasti eikä niitä koeta vankiloiksi, jotka estävät ihmistä toteuttamasta itseään.
– Suomalaiset ovat kuitenkin ehkä vähän häveliäitä istuessaan omalla kuistillaan, Eriksson pohtii.
– Tutkimme vaihtoehtoja ja tähän päädyttiin, ei taloyhtiöllä ole näinä aikoina varaa palkata kallista arkkitehtiä.
– Se on helppo siirrellä, itsekin olen siirtänyt. Vastuuta pystyttämisestä on jaettu.
– Tämä on niin tuore asia, että kaikista yksityiskohdista ja periaatteista ei ole vielä sovittu.
Eriksson toivoo, että aitajupakka toisi myös myönteistä julkisuutta ja olisi omiaan rohkaisemaan naisia, vaikka Kotiharjun naisten sauna onkin helmikuussa kiinni kiuasremontin vuoksi.
Voimaannuttamaan.
