Kontkanen oli ajamassa kotiinsa päin, kun siniselle taivaalle ilmestyi ensin pystysateenkaari.
Kontkanen ajoi Uuron rampilla, josta näkyvyys taivaalle oli huono. Kello oli noin 10.25.
Kontkanen tiesi aiempien vuosien näköhavaintojensa perusteella, että taivaalle olisi muodostumassa haloilmiö.
– Painoin kaasua. Oli pakko päästä nopeasti Paiholan risteykseen.
Traktorikin oli Kontkasen edessä.
– Kirosin mielessäni, että nyt on kiire. Haloilmiö ei tulisi näkymään pitkään.
Lopulta Kontkanen sai pysäytettyä autonsa sopivaan paikkaan.
Taivaalla lymyili upea haloilmiö. Se oli siitä erikoinen ja poikkeuksellinen, että auringon ympärille muotoutui yhden sijaan monta rengasta ja kaarta. Vastaavaa Kontkanen, 44, ei ollut aiemmin nähnyt.
– Olemme tavallisia ja yksinkertaisia haloja nähneet montakin kertaa joka ikinen talvi, mutta ei koskaan tällaista.
– Tämän muistaa loppuelämän, sen voin kyllä sanoa.
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan haloilmiö syntyy, kun valo heijastuu tai taittuu ilmassa leijuvista jääkiteistä. Haloilmiö näkyy usein aivan auringon tai kuun lähellä. Halot voivat olla joko värillisiä tai valkeita.
Ursan mukaan halot ovat jopa 10–15 kertaa yleisempiä kuin sateenkaaret. Sateenkaarista ne erottaa se, että haloilmiössä valo heijastuu jääkiteistä, sateenkaarissa taas vesipisaroista.
Ursan mukaan Suomessa haloja näkyy erityisen paljon keväällä maaliskuusta toukokuulle, ja eniten niitä nähdään huhti-toukokuun vaihteessa.
Halojen havainnointia vaikeuttaa se, että ne sijaitsevat usein lähellä aurinkoa. Ursa neuvoo, että haloa katsoessa silmät pitää suojata auringolta.
Ursan Taivaanvahti-havaintopalveluun oli lauantaina ilmoitettu muutamia muitakin havaintoja haloilmiöistä Kontiolahdella.