Voi ei! Onko meidän vuoromme?
Mutta eihän meillä kokoomuksessa ole oikein mitään sanottavaa, kun meille riittää, että sydän on oikealla puolella.
Jos joskus sanomme jotain, joudumme seuraavana päivänä selittelemään, että meillä leikittiin vastakohtapäivää, tarkoitettiin ihan toista, voitaisiinko taas vihata yhdessä kommunisti Sanna Marinia?
Meillä on sydän oikealla puolella.
Eikö se voisi riittää?
Pakon alla meillä on muitakin ajatuksia, olemme sentään vanha sivistyspuolue. Ajatuksemme ovat sellaisia kuin koulutus, luonto, turvallisuus jne. Niitä pitäisi parantaa tai jotain, mutta ilman rahaa, ei luulisi olevan vaikeaa, kun olemme keksineet olevamme talouspuolue.
Demokratia on sellaista, että pian on taas meidän vuoromme hoitaa hallituksessa maan asioita, vaikka jos rehellisiä ollaan, loistamme kirkkaammin oppositiossa. Täällä ei ole vastuuta, ei päätöksiä ja niiden seurauksia, ainoastaan loputon isällinen jankutus kaikkia niitä vastaan, jotka eivät ole me.
”Emme me epärehellisiä ole.
Oppositiossa voimme vaatia suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä, mutta aina kun pääsemme hallitukseen, käy niin, että hyvinvointiyhteiskunta, mikä se on, kuulostaa homesieneltä, eiköhän myydä taas iso pala infrastruktuuria niin kuin viimeksikin.
Oppositiossa me olemme ympäristöpuolue, koulutuspuolue, talouspuolue, mutta hallituspuolueena ensimmäinen kysymyksemme on, ostatko vokaalin, myös konsonantit ovat myynnissä, elämä on onnenpyörä. Meidän ja kommunistien ero on se, että kommunistit ottavat velkaa, me myymme kaiken pois.
Emme me epärehellisiä ole.
Ihmisillä on vain erilaisia tulkintoja samoista asioista. Joillekin luonnon suojelua on metsähakkuiden lopettaminen, meille se on vihreää teknologiaa, jonka avulla kesähuvilamme pihassa seisovan Teslan ympärillä pörräävä robotti suorittaa ruohikolle kauniin brasilialaisen vahauksen ennen kesävieraiden saapumista.
Meillä on ollut viime vuosina vaikeuksia kunnon johtajan valinnassa, kun ovat tupanneet olemaan karismasta vapautettuja miehiä.
Tämän me ratkaisimme kokoomukselle ominaisella tavalla, keskittämällä huomion muihin. Siksi emme kuuntele, mitä Petteri Orpo sanoo, harvoin se mitään sanoo, vaan keskitymme siihen, mitä kommunisti Sanna Marin sanoo ja kauhistelemme, että mitä nyt taas, apua.
Olemme oppineet strategian Yhdysvalloista. Kun Trump oli vallassa, politiikan sisällöksi riitti Trumpin vastustaminen. Me vastustamme tanssivaa tamperelaiskassaa samalla vimmalla, ja hyvin se näyttää suomalaisille riittävän.
Elämä on helppoa, kun on sydän oikealla puolella.
Uusissa vaalimainoksissamme on muuten erilaisia kelloja. Niiden vieressä lukee kaikenlaisia ihanuuksia kuten ”Nyt on oikea aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin”. Kello, oikea aika, ymmärrättekö?
Mainoksissamme tiivistyy kokoomus upealla tavalla. Kömpelön näköinen, hätäisesti kasattu, luulee olevansa näppärä, ei tarkoita mitään eikä häpeä sitä, näillä eväillä Suomi nousuun!
Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja.
Lue lisää: Jyrki Lehtolan kolumni: Sanna Marinin Sdp on Suomen kansan omaishoitaja