Venäjän presidentti Vladimir Putin oli ensimmäisellä presidenttikaudellaan 2000-luvun alussa länsimyönteinen johtaja.
Putin loi kuvaa yhteistyöhaluisesta Venäjästä, joka halusi lähentyä lännen ja Yhdysvaltojen kanssa. Putin suhtautui suopeasti jopa Naton laajenemiseen ja yhdysvaltalaisiin sotilastukikohtiin Keski-Aasian entisissä neuvostovaltiossa.
Lue lisää: Onko Vladimir Putinista tullut pelokas? Asiantuntija listaa kolme selkeää syytä
Vähitellen Putinin otteet häntä arvostelleita ja Venäjän oppositiota kohtaan kovenivat, samoin uhmakkuus ulkovaltoja suuntaan.
Nykyisin Putin on jo avoimen vihamielinen, halveksiva ja jopa aggressiivinenkin koko läntistä järjestystä kohtaan.
Miksi kaikki muuttui?
ISTV:n Ukraina-studiossa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että Putinilla oli valtakautensa alussa ajatus siitä, että Venäjästä tulee osa läntistä järjestystä.
Jussi Lassila näkee, että Vladimir Putinin toiveet ja odotukset eivät käyneet yksiin todellisten tapahtumien kanssa. Sen johdosta Putin katkeroitui.
– Mutta niin, että hänen maailmankuvansa ehdoilla. Siinä vaiheessa, kun se alkoi hahmottua nimenomaan uhkana ja ongelmana hänen tavoitteilleen, niin se alkoi näyttäytyä suurena petoksena. Tulkinta esimerkiksi Neuvostoliiton roolista ei sopinut yhteen hänen odotustensa kanssa, Lassila näkee.
– Se on ollut tällainen vähittäinen havahtuminen. Ehkä ne ajatukset ovat olleet siellä taustalla, ja kun aikaa on kulunut, Putin on tullut vakuuttuneeksi oman maailmankuvansa oikeellisuudesta.
– Pettymys, viha, katkeruus ajavat sitten tämäntyyppisiin päätöksiin sen ohella, että syvenevä eristäytyminen katkoo kaikenlaiset kriittiset palautemekanismit Venäjän hallinnon sisällä, Lassila lisää.
Putinin visiona on kansainvälisen järjestelmän uudelleen kirjoittaminen Venäjän intressejä kunnioittavalla tavalla.
Lassilan mukaan Putinin perusajatus on se, että Ukraina ja Venäjä ovat jakamattomia ja Ukrainassa on hyvin syvällä ajatus Ukrainan ja Venäjän kiinteästä yhteydestä.
– Siinä mielessä hyökkäys Ukrainaan oli ratkaisuna perusteltu. Sillä sanottiin olevan yhteiskunnallista ja kulttuurista kysyntää Ukrainan sisällä. Se kumpuaa ihan suoraan neuvostoaikaisesta kansojen rakkaudesta, joka tietenkin oli aika illusorinen, mutta tällainen KGB-henkilö siihen uskoo, Lassila sanoo.
Lassilan mukaan Putinin visiona on kansainvälisen järjestelmän uudelleen kirjoittaminen Venäjän intressejä kunnioittavalla tavalla ja Venäjän paluu siihen rooliin, joka sillä oli Neuvostoliiton aikana.
– Jos Putin näkee tämän strategiana, silloin hän on todella muutosstrategi. Koska luulen, ettei hän kykene aidosti ja realistisesti ennakoimaan kaikkia muuttujia, jotka tällaiseen tavoitteeseen liittyvät. Ja ennen kaikkea hänellä ei ole realistista kuvaa maan omista resursseista.
– Ei ole edelleenkään tietoa, kuinka paljon hän pelaa kokoansa suuremmalla bluffilla, eli hän tietäisi kyllä Venäjän todelliset kyvykkyydet. Vai onko se sitten tällaista megalomaanista hulluuden puolelle menevää? Se on varmaan tilanteesta riippuvainen: välillä realismia on enemmän ja välillä ei.
Lassilan mielestä hyökkäys Ukrainaan on osoittautunut katastrofiksi.
– Mitään ei ole oikeastaan saavutettavissa. Ja sillä on kuitenkin isot seuraukset pidemmällä aikavälillä Venäjälle.
