Onpa yllättävää, tuttu huudahti, kun hän kuuli, että seuraan televisiosta jääkiekkoa ja yleisurheilua.
En ollut hänen mielestään sporttinen. Siksi hänestä oli yllättävää, että olen kiinnostunut urheilusta. Ikään kuin urheilusta kiinnostuneen pitäisi olla tietynlainen. Pitkä, hoikka koripalloilija tai laatikonkokoinen muskelimies, joka kantaa mummot kevyesti olallaan kerrostalon rappusissa.
Onpa yllättävää on paljastava ja usein vähän loukkaava lausahdus. Se tarkoittaa, että odotukset eivät täyty. Ihminen onkin jotakin muuta kuin toinen on luullut.
Onpa yllättävää, tuttu sanoi, kun kuuli pulskan kollegan käyvän jumpassa kolme kertaa viikossa. Huudahdus sisälsi oletuksen. Ylipainoisen ei usein ajatella harrastavan liikuntaa ollenkaan.
Yllättyminen tarkoittaa, että on tapahtunut jotakin poikkeavaa ja odottamatonta.
Onpa yllättävää, kun sinä avaat suusi Turkin politiikasta. En olisi uskonut sinusta!
Onpa yllättävää, että sinulla on lapsi! (Tämä on huudahdus pahimmasta päästä.)
Yllätys voi toki olla myös positiivinen. Onpa yllättävää, että sinä kirjoitit ihailijakirjeen. En tiennytkään, että olet kiinnostunut minusta!
Aamulla moni voi yllättyä, kun katsoo ikkunasta ulos. Sataa, vaikka säätiedotus lupasi illalla aurinkoa.
Silloin yllättyminen on eri asia. Se ei kohdistu itseen. Siitä tulee neutraali. Kukaan ei ole tulkitsemassa sitä millään tavalla.
”Toki voi tuohtuneena haukkua vähän ironisesti meteorologin: onpa yllättävää, että sääennuste ei pitänytkään paikkaansa.
Toki voi tuohtuneena haukkua vähän ironisesti meteorologin: onpa yllättävää, että sääennuste ei pitänytkään paikkaansa.
Kirpputorilla saattaa yllättyä tekemällä hyvän löydön. Muutaman euron vaasi onkin satojen eurojen arvoinen designmaljakko.
Mutta silloin yllätys ei mene henkilökohtaisuuksiin. Se menee pois sinusta itsestäsi ja neutralisoituu.
Onpa yllättävää -huudahdus perustuu luuloon.
Vanhassa suomalaisessa sananlaskussa sanotaan: Luulo ei ole tiedon väärtti. Se tarkoittaa, ettei pidä luulla. Luulo on käsitys tai uskomus. Luulo ei ole fakta.
Elämme monien uskomusten keskellä. Uskomuksia on kaikkialla: politiikassa, taloudessa, ihmissuhteissa, ruoanlaitossa...
Moni uskoo gallupeihin ja siihen, että kokoomus voittaa tänä keväänä eduskuntavaalit, vaikka saattaa olla, että niin ei käy. Silloin saattaa kuulua taas: onpa yllättävää!
Taaskaan ei mennyt niin kuin luultiin. Yllättynyt voi syyttää gallupeja.
Henkilöön kohdistuvat yllättymiset ovat eri asia. En usko, että kukaan, joka sanoo ”onpa yllättävää”, tarkoittaa mitään pahaa. Ihmisillä on tarve tyypittää ja lokeroida.
Helposti ajatellaan, että pulska ei harrasta liikuntaa. Tai että urheilua katsovat vain urheilulliset.
Mutta jokainen ihminen on paljon enemmän kuin ulospäin näkyy.
Eikä se tässä iässä yllätä minua enää lainkaan.
