Artikkelin venäjänkielinen versio löytyy tästä linkistä. Статья на русском языке по этой ссылке.
Ilta-Sanomien toimittajan Arja Paanasen asiantuntevat raportit Venäjältä ovat tuttuja lukemattomille suomalaisille lukijoille. Paananen on myös palkittu työstään muun muassa Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla ja Ilta-Sanomien omilla palkinnoilla.
Näillä näkymin Paananen ei voi kuitenkaan enää jatkaa työtään Venäjällä, sillä Venäjän ulkoministeriö ei ole suostunut myöntämään hänelle työskentelyyn oikeuttavaa akkreditointia ja kirjeenvaihtajaviisumia.
Paananen on perehtynyt venäläiseen yhteiskuntaan jo Neuvostoliiton ajoista alkaen. Hän asui toimittajana Moskovassa ensi kerran 1990–1993. Yhteensä hän on asunut maassa reilut 11 vuotta eri jaksoissa, niistä viimeiset ajat Pietarissa.
1996 Arja Paananen pääsi esittämään Ufassa kysymyksen Boris Jeltsinille, joka kampanjoi presidentinvaaleissa. Vladimir Putinin lähelle toimittajat eivät ole koskaan päässeet samaan tapaan spontaanisti.
Arja Paananen Pietarissa 2011.
Paanasella on ollut kirjeenvaihtajan työlupa vuodesta 1990. Vaikka akkreditoinnin uusimiseen on liittynyt aina huomattava määrä byrokratiaa, lupa on uusittu vuosittain – paitsi viime lokakuussa.
Venäjän ulkoministeriö ehti jo ilmoittaa viime syyskuussa Paanaselle suullisesti, että työviisumin puolto tulisi syyskuun lopulla eli normaaliin tapaan muutamaa viikkoa ennen edellisen akkreditoinnin ja viisumin loppumista. Yllättäen lupa jäi kuitenkin ”johtajien harkittavaksi”, ja sen saman harkinnan kerrotaan olevan käynnissä yhä edelleen.
Venäjän ulkoministeriön viestintäosastoa johtaa Maria Zaharova, jonka alaisuudessa toimii ulkomaalaisten kirjeenvaihtajien työluvista vastaava osasto.
– Venäjän toiminta on selvästi tahallista: Paanasta ei haluta päästää raportoimaan siitä, mitä Venäjällä tapahtuu. Estämällä Paanasen pääsyn maahan Venäjä käytännössä alleviivaa, miten poikkeuksellisen hyväksi toimittajaksi ja hankalaksi Vladimir Putinin Venäjän kriittiseksi arvioijaksi hänet Venäjällä koetaan, sanoo Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti.
Paananen on ollut säännöllisesti yhteydessä Venäjän ulkoministeriöön ja saanut viisumikyselyihinsä ympäripyöreitä vastauksia. Tammikuun lopussa Paanaselle tehtiin käytännössä selväksi, että työlupaa ja viisumia ei ole tulossa.
2001 Arja Paananen kävi haastattelemassa Gennadi Janajevia, joka johti Neuvostoliiton vanhoillista vallankaappausjunttaa elokuussa 1991.
Lokakuussa 2022 Arja Paananen oli Pietarissa uusiakseen normaaliin tapaan vuodesta 1990 lähtien voimassa olleen työlupansa ja kirjeenvaihtajan viisuminsa. Venäjän ulkoministeriön puoltoa ei kuitenkaan tullut – eikä sitä ole tullut tähän päivään mennessä.
Ulkomaalaisten toimittajien akkreditointeja hoitava henkilö Venäjän ulkoministeriössä ilmoitti pitkän keskustelun jälkeen tammikuussa, että hän ei voi antaa ”mitään perspektiiviä” siihen, milloin hänen esimiehensä saattaisivat käsitellä Paanasen hakemuksen. Hän kertoi niin ikään, että hän ei pysty opastamaan Paanasta eteenpäin. Keskiviikkona 8. helmikuuta hän viestitti jälleen kerran, että tilanne ei ole muuttunut.
Paanasella on ollut tähän asti Venäjällä niin kutsuttu pysyvän kirjeenvaihtajan status. Hän on toistaiseksi ainut pysyvän kirjeenvaihtajastatuksen omannut suomalainen toimittaja, jonka pääsy Venäjälle on mitä ilmeisemmin tarkoituksellisesti estetty. Samaan aikaan useat muut suomalaistoimittajat ovat saaneet jatkoa omille työluvilleen Venäjällä.
Ukrainan sodan alettua Venäjä on kuitenkin rajoittanut ”epäystävällisiksi” katsottujen maiden toimittajien työluvan saantia niin, että esimerkiksi Venäjällä asuvat suomalaiset toimittajat voivat saada nykyisin akkreditoinnin ja työviisumin enää kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Paananen on työskennellyt Ilta-Sanomissa jo 28 vuotta. Hän on harvoja toimittajia, kansainvälisestikin katsoen, jotka ovat nähneet Putinin vaarallisuuden ja Venäjän kehityksen suunnan varhaisessa vaiheessa.
Kun Putin nousi Venäjän presidentiksi 2000, Paananen listasi artikkeliinsa jo kaikki keskeiset piirteet Putinista. Paanasen tuoreeltaan tekemä arvio Putinin kuuluisasta Krim-puheesta keväällä 2014 sisälsi jo ennustuksen Putinin valloituspyrkimysten jatkumisesta.
Keväällä 2000 Arja Paananen keräsi artikkeliinsa ennustuksia Vladimir Putinista. Niistä liki jokainen on toteutunut ainakin osittain.
2014 Arja Paananen analysoi tuoreeltaan Vladimir Putinin puheen, jossa hän sinetöi Krimin anastamisen. Analyysissä on lukuisia seikkoja, jotka ovat sittemmin käyneet toteen.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova nosti Paanasen nimeltä mainiten esille viime kesänä. Zaharova syytti Paanasta” perusteettomasta Venäjän vastaisesta propagandasta”, joka ”vääristää Venäjän presidentin V.V. Putinin lausuntojen ydintä”. Zaharovan arvostelun kohteena oli Paanasen laatima personoitu pääkirjoitus Putinin puheesta.
Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan, Ilta-Sanomat ryhtyi kääntämään tärkeimpiä artikkeleitaan myös venäjäksi. Paananen on toiminut artikkeleiden käännösten tarkistajana.
Pian käännösprojektin alettua Venäjä esti pääsyn Ilta-Sanomien verkkosivuille ensimmäisenä suomalaisena mediana. IS:n verkkosivusto www.is.fi on Venäjän liittovaltion viestintää valvovan Roskomnadzorin kiellettyjen sivujen rekisterissä, mutta VPN-yhteydellä sitä voi yhä lukea Venäjällä.
Venäläisen kansalaisjärjestön mukaan kiellon syynä oli sodan ukrainalaisista siviiliuhreista kertova laaja artikkeli Sodan todelliset maksajat, jonka Ilta-Sanomat on julkaissut paitsi suomeksi myös venäjäksi.
Vuonna 2017 Arja Paananen oli yksi toimittajista, joka pääsi seuraamaan Vladimir Putinin suurta tiedotustilaisuutta Moskovassa. Suomen lippu oli mukana huomion herättäjänä, mutta tuolloin kysymysvuoroa ei herunut.
Uutisointiaan Paananen ei aio edelleenkään lopettaa.
– Venäjältä on yhä mahdollista saada tietoa eri kanavia pitkin, ja Putinin hallintoa pakoon joutuneita ihmisiä pääsee tapaamaan eri maissa Venäjän ulkopuolella. Työn luonne muuttuu, mutta työtä riittää varmasti näinkin, hän sanoo.