Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja tutkija Henri Vanhanen ovat olleet kahden päivän matkalla Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Matkalla on ollut sarja kokouksia, jossa kaksikko on tavannut Turkin virkamieskuntaa, tutkimusväkeä ja eri päättäjiä.
Matkan tarkoituksena oli selvittää eri ryhmien mielipiteitä ja kuulostella näkökulmia, mikä turkkilaisten kanta Suomen Nato-jäsenyyteen on.
Keskusteluissa korostuivat Aaltolan ja Vanhasen mukaan selvästi suopeus ja hyvä tahto Suomea kohtaan.
– Se on selvä asioiden perustila Turkissa. Suomen osalta ei nähdä ongelmaa. Ruotsin osalta ongelmat nähdään puolestaan Ruotsin itse aiheuttamina, Aaltola kertoi puhelimitse Ankarasta.
Lue lisää: Marin: Turkki ja Unkari voivat ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset erikseen
–Lisäksi Turkissa nähdään, että Suomen lainsäädäntö on paremmalla tolalla. Ruotsin suhteen siellä ollaan odottavalla kannalla, Aaltola lisäsi.
Vanhanen lisää, että Turkissa arvostetaan paljon suomalaisia kumppaneina.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoo, että Turkissa arvostetaan kovasti Suomea.
–Turkissa suomalaiset koetaan asioihin pragmaattisesti suhtautuvina, ja kovasti arvostettiin myös sitä, että Suomessa on laki uskonrauhasta. Siinä tehtiin selvä ero Suomen ja Ruotsin välille, Vanhanen kuvaa.
Keskustelujen perusteella Aaltola sanoo, että Turkin perusajattelumallina on erottaa Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset toisistaan.
Turkissa jopa vähän odotetaan kaksikon mukaan sitä, että Suomi olisi itse aktiivinen ja antaisi signaalin valmiudestaan käsitellä hakemukset itsenäisinä ja erillisinä.
– Turkissa on se näkemys, että Suomi ja Ruotsi ovat itse liittäneet hakemukset toisiinsa. Keskusteluista saa sen kuvan, että turkkilaiset haluavat pitää asiat simppeleinä, eikä eri juttuja kannata koplata, Aaltola sanoi.
–Tuli jopa vihjauksia siitä, että Suomen pitäisi olla aktiivinen ja päättää hakemusten eriyttämisestä. Se korostui kaikkialla, että Suomen pitäisi voida harkita Natoon menemistä erikseen. Ruotsin tilanne nähtiin selvästi haastavampana, Vanhanen lisää.
–Eikä kyse ollut sattumasta. Oli ihan sama, mihin menimme, niin nämä samat asiat nousivat kaikkialla esille, Vanhanen painottaa.
Aaltola ja Vanhanen palaavatkin Suomeen viestin kera: Turkki vaikuttaisi olevan mahdollisesti valmis viitoittamaan Suomen tietä eteenpäin.
– On Suomessa sitten valtiojohdon mietintämyssyyn pantava asia, kuinka tärkeä asia jäsenyyksien yhtäaikaisuus on. Vai meneekö Suomi edeltä ja Ruotsi liittyisi myöhemmin perässä, Aaltola puntaroi.
Mika Aaltolan mielestä Turkin kantojen selvittyä nyt on syytä päättää, pysytäänkö Ruotsin kanssa yhä kimpassa vai sallitaanko Suomen liittyvän Natoon ennen Ruotsia.
Vanhanen sanoo ymmärtävänsä poliittisten päättäjien halun liittyä Natoon yhtä aikaa Ruotsin kanssa jo ihan käytännöllisten seikkojenkin takia.
– Hakemukset ovat kuitenkin erillisiä. Jos Turkki päättää ratifioida vain Suomen jäsenyyden, ei jää oikein muuta vaihtoehtoa kuin edetä asiassa. Se on silloin mietinnän paikka valtiojohdolla, Vanhanen painottaa.
Vanhanen sanoo, että vierailu Ankarassa avasi hänen silmänsä siitä, miten konkreettinen asia terrorismin uhka Turkissa on. Moniin paikkoihin kulku kävi metallinpaljastimien läpi, ja aseistettuja poliiseja ja sotilaita oli kaikkialla.
– Ihan eri tavalla hahmottaa ne puheet terrorismin uhkasta. Puheet terrorismin uhasta eivät ole vain politiikkaa, vaan täällä ovat ihan aidot huolet taustalla, Vanhanen korostaa.
Raskaasti varustautuneet poliisit eivät ole harvinaisuus Turkin katukuvassa. Tämä poliisi vartioi Hollannin Turkin-suurlähetystöä Istanbulissa 1. helmikuuta.
Vanhanen myös lisää, että kaikissa keskusteluissa nousi esiin se, että kun Suomi liittyy Natoon, Suomesta tulee osallinen myös Turkin alueen turvallisuusuhkaympäristöön.
–Sitä korostettiin, että Naton liittolaisen täytyy se sisäistää. Nato-jäsenyys ei ole Suomelle vain Venäjän uhkaan varautumista, vaan Suomen on oltava valmis kontribuoimaan myös terrorismiasioihin, Vanhanen painotti.
Vanhanen jatkaa Turkista suoraan kolmeksi päiväksi Unkariin, jossa hän käy eri ryhmien kanssa samanlaisia keskusteluja kuin Ankarassa.
Turkki ja Unkari ovat ainoat Naton jäsenmaat, jotka eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
