Tällaisia rikoksia armeijassa tehdään

Ilta-Sanomat kävi läpi vuosina 2021–2022 Puolustusvoimien esimiesaseman väärinkäytöstä eli simputtamisesta annettuja rikostuomioita. Esiin nousivat väkivallalla uhkailu, herjaukset ja rasismi.


6.3. 5:30

Jatkuvaa rasistista herjaamista, nimittelyä ja tappouhkauksia. Käsiksi käymistä. Rivouksien humalaista huutelua yksikön käytävällä ja alaisten käskemistä samaan touhuun.

Useimmiten asialla on toinen varusmies, toisinaan kantahenkilökuntaan kuuluva sotilas.

Puolustusvoimissa nykypäivänä tapahtuva simputus voidaan tiivistää noihin asioihin.

Tammikuun lopulla Puolustusvoimat kertoi, että sotilasrikosten määrä on lievässä nousussa.

Vuonna 2022 niitä tilastoitiin yhteensä 3 451 kappaletta. Ilta-Sanomille kerrotaan Pääesikunnan oikeudelliselta osastolta, että näistä arviolta vain noin yksi kuudesosa eteni syyttäjän pöydälle – loput käsiteltiin sisäisesti Puolustusvoimien omassa kurinpitomenettelyssä. Määristä ei ole tarkkaa tilastointia.

Kurinpitomenettelyyn etenevät sellaiset lievät tapaukset, jotka olisivat sovitettavissa sakoilla ja joissa rikos on tunnustettu tai epäillyn syyllisyyttä voidaan pitää selvänä. Toinen edellytys kurinpitomenettelylle on se, että rangaistava henkilö on yhä Puolustusvoimien palveluksessa.

Syyttäjän pöydälle ja sitä kautta käräjäoikeuden käsiteltäväksi etenevät vakavammat ja kiistanalaiset teot, sekä tapaukset, joissa esimerkiksi varusmies on jo päättänyt palveluksensa.

Ilta-Sanomat kävi läpi käräjäoikeuksien vuosina 2021 ja 2022 antamat tuomiot, jotka koskivat esimiesaseman väärinkäyttämistä eli tuttavallisemmin simputtamista. Vuonna 2022 tuomioita oli yhteensä viisi, vuonna 2021 kolme.

Tänä vuonna niitä on todennäköisesti tulossa vielä lisää. Helsingin Sanomat kertoi joulukuun lopulla tapauksesta, jossa kymmenien Rannikkoprikaatin varusmiesten epäillään joutuneen simputuksen kohteeksi. Myös epäiltyjä tekijöitä on useita. Esitutkinta valmistuu kevään aikana.

Käräjäoikeuden antamien tuomioiden joukosta löytyy todennäköisesti simputustapausten vakavin kasti.

Simputus on esimiesasemassa olevan henkilön alaisiinsa kohdistamaa kiusaamista ja nöyryyttämistä. Sen ilmenemismuotojen rajat asettaa vain mielikuvitus.

Moni varusmiespalveluksen suorittanut tuntee ”rättisulkeiset”, joissa varusmiesjoukko määrätään vaihtamaan päälleen erilaisia vaatekokonaisuuksia nopeassa tahdissa. Se muuttuu simputukseksi silloin, kun siihen käsketään rangaistuksenomaisesti, eikä siitä ole mainintaa joukon viikko-ohjelmassa.

Toisessa klassikkoesimerkissä sotilas määrätään epämääräisin perustein tekemään ylimääräisiä etunojapunnerruksia – usein muun joukon edessä. Simputukseen ovat voineet kuulua myös kollektiiviset rangaistukset, joissa yhden henkilön virheestä on rangaistu koko joukkoa.

Puolustusvoimilla on simputukseen nollatoleranssi ja linja on kiristynyt vuosien saatossa. Esimerkiksi ”pinkan räjäyttäminen” voidaan nykyään tulkita simputukseksi. Pinkka tarkoittaa jakkaran päälle taiteltua punkan päiväpeitettä.

Käräjäoikeuksien antamien tuomioiden kuvaukset esimiesaseman väärinkäytöstä eivät vastaa perinteistä mielikuvaa simputtamisesta. Tuomioista nousee esiin erityisesti huono käytös ja rasismi.

Kaikki tässä tekstissä mainitut tuomiot ovat lainvoimaisia.

Tuomioita on tullut sekä kantahenkilökunnalle että varusmiehille.

Eräälle kapteenille luetun syytteen mukaan hän oli siirtänyt upseerikokelaan ennalta ilmoittamatta pois joukkueenjohtajan tehtävästä muiden palvelustaan suorittaneiden varusmiesten läsnä ollessa.

Kapteeni oli myöhemmin käyttänyt siirrosta sanamuotoa ”(kokelaan sukunimi) toimii mönkijättömänä mönkijäkuskina”. Upseerikokelas koki koko asian ja erityisesti nimityksen nöyryyttävänä. Hän kertoi muiden varusmiesten nälvineen siitä koko loppupalveluksen ajan.

Kainuun käräjäoikeus hylkäsi kapteenin syytteet ja tuli siihen lopputulokseen, ettei hän kohdellut upseerikokelasta nöyryyttävästi.

Myös kriisinhallintaoperaatiossa palvelleen yliluutnantin syytteet esimiesaseman väärinkäyttämisestä kaatuivat Helsingin käräjäoikeudessa. Sen sijaan hän sai tuomion palvelusrikoksesta, sillä oikeus katsoi yliluutnantin käyttäneen asiatonta kieltä ja säädytöntä puhetapaa sekä laiminlyöneen sairaaksi ilmoittautuneen taistelijan hoitoon ohjaamisen. Yliluutnantin maksettavaksi tuli 580 euron sakot.

Jääkäriprikaatissa palvellut luutnantti sen sijaan sai tuomion esimiesaseman väärinkäyttämisestä, lievästä pahoinpitelystä ja palvelusrikoksesta.

Oikeuden mukaan hän kohteli varusmiehiä nöyryyttävästi kutsumalla näitä ”vitun idiooteiksi” ja toteamalla yhdelle, että ”tekis mieli piestä siut saatana”. Nöyryyttävää oli oikeuden mukaan myös se, kun luutnantti tarttui varusmiestä rinnuksista kiinni ja veti tätä 0,5–1 metrin matkan.

Lievä pahoinpitely taas koski tilannetta, jossa luutnantti oli potkaissut nukkumassa ollutta varusmiestä nilkan seutuville.

Oikeus tuomitsi luutnantin korvaamaan varusmiehelle 100 euroa kivusta. Lisäksi hänen maksettavakseen tuli 20 päiväsakkoa, yhteensä 540 euroa.

Sotilasrikokset

  • Sotilasrikokseen voi syyllistyä ainoastaan rangaistussäännöksissä määritelty sotilas. Heitä ovat muun muassa varusmiehet ja Puolustusvoimien sotilasviroissa palvelevat henkilöt.

  • Siviilirikoksissa esitutkinnan suorittaa poliisi, sotilasrikoksissa Puolustusvoimat tai rajavartiolaitos.

  • Sotilasrikosten oikeudenkäynnit käräjäoikeudessa eroavat siviilirikosten oikeudenkäynneistä siten, että oikeuden puheenjohtajan eli tuttavallisemmin tuomarin lisäksi oikeuden kokoonpanoon kuuluu kaksi sotilasjäsentä.

  • Majurien ja sitä korkeampien upseerien sotilasoikeudenkäynti tapahtuu ensimmäisenä asteena hovioikeudessa.

  • Sotilasrikoksista voidaan tuomita myös kurinpitorangaistus tai -ojennus, joka vastaa ankaruudeltaan sakkorangaistusta. Suurimmassa osassa tapauksia päädytään tähän.

  • Vuonna 2022 Puolustusvoimat tilastoi myös esimiesrikoksia hieman enemmän kuin aikaisempana vuonna eli yhteensä 30 kappaletta. Niistä yksi tapaus koski palkattua sotilashenkilökuntaa ja 29 varusmiesesimiehiä.

Varusmiesten saamiin tuomioihin johtaneissa simputustapauksissa asiaton kielenkäyttö on ollut kantahenkilökunnan käyttämää kieltä värikkäämpää.

Syyskuussa 2022 Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi tekoaikaan 20-vuotiaan varusmiesalikersantin laittomasta uhkauksesta, esimiesaseman väärinkäyttämisestä ja palvelusrikoksesta.

Laiton uhkaus tapahtui taisteluharjoituksessa Hämeenkankaalla, Niinisalon tykistöprikaatin kupeessa myöhään syksyllä.

Harjoituksesta oli meneillään tauko. Sen aikana alikersantti oli yhtäkkiä nostanut rynnäkkökiväärinsä ampuma-asentoon ja tähdännyt käskyvallassaan ollutta, samaan tupaan kasarmilla majoitettua jääkäriä, puhutellut tätä nimellä ja sen jälkeen sanonut ”nyt sä kuolet”. Tähtääminen oli kestänyt noin 10-15 sekuntia, minkä jälkeen alikersantti laski aseensa ja poistui paikalta.

Myöhemmin samana päivänä pidetyllä toisella tauolla alikersantti oli todennut jääkärille, että mikäli hän haluaisi tappaa tämän, niin hän voisi tehdä sen ilman seuraamuksia.

– Vaikka kertoisit asiasta jollekin, niin ei kukaan sua uskois, alikersantti jatkoi.

Alikersantti totesi vielä, että muut alikersantit ja jääkärit todistaisivat hänen puolestaan.

Toisin kävi. Oikeus totesi, että tapauksessa todistaneiden jääkärin ja alikersantin kertomukset puhuivat jääkäriä solvanneen ja uhkailleen alikersantin syyllisyyden puolesta.

Tuomio esimiesaseman väärinkäyttämisestä taas koski sitä, että alikersantti oli nimitellyt jääkäriä lähes päivittäin nöyryyttävästi ja rasistisesti, esimerkiksi kutsumalla tätä mamuksi ja kemaliksi. Jääkäri koki joutuneensa alikersantin silmätikuksi ja joutuvansa tekemään ylimääräisiä tehtäviä tämän käskystä.

Lisäksi oikeus tuomitsi miehen palvelusrikoksesta, sillä se katsoi alikersantin rikkoneen käytöksellään kaikkiaan 11 Puolustusvoimien yleisen palvelusohjesäännön kohtaa. Rikkomuksiksi oikeus katsoi muun muassa jääkärin nimittelemisen mamuksi, kemaliksi, neekeriksi ja ählämiksi sekä tämän tietyt muut sanomiset.

Niitä olivat esimerkiksi leirinuotiolla lausuttu ”kaikki maahanmuuttajat ja neekerit pitäis tappaa” ja alikersantin yksikön käytävällä huutelema ”Hitler oli hyvä äijä, kaikki maahanmuuttajat pitäisi tappaa, kaikki mustat pitäisi tappaa”.

Alikersantti myönsi syyllistyneensä esimiesaseman väärinkäyttämiseen ja palvelusrikkomukseen, mutta laittoman uhkauksen hän kiisti. Oikeus kuitenkin katsoi hänen syyllistyneen siihenkin.

Rangaistukseksi Satakunnan käräjäoikeus määräsi omien sanojensa mukaan ”ankaran sakkorangaistuksen”, 80 päiväsakkoa. Sen suuruus oli alikersantin tuloilla 1 360 euroa.

Lisäksi hän joutui maksamaan solvaamalleen jääkärille 1 700 euron edestä kärsimyskorvauksia ja 990 euron verran oikeusaputoimiston kuluja.

Rasistinen käytös johti myös Uudenmaan prikaatissa palvelleen alikersantin saamaan tuomioon. Se tuli palvelusrikoksesta, esimiesaseman väärinkäyttämisestä ja lievästä pahoinpitelystä.

Oikeus sovelsi rangaistukseen koventamisperustetta, sillä sen mukaan kersantin rikoksilla oli rasistinen motiivi.

Rangaistukseksi tuli 40 päiväsakkoa, yhteensä 240 euroa.

Alikersantti oli toistuvasti kutsunut jääkäriä muun muassa helvetin maahanmuuttajaksi, tyhmäksi maahanmuuttajaksi, helvetin turkkilaiseksi, vitun kurdiksi ja kebabmyyjäksi. Siivoustarkastusta pitäessään kersantti oli kuvaillut erään hytin olleen likaisempi kuin kyseinen jääkäri.

Alikersantti oli myös sanonut, että jääkäri pitäisi viedä rakennuksen 8 taakse ja ampua.

Syytteen palvelusrikoksesta ja lievästä pahoinpitelystä alikersantti myönsi, mutta kiisti rasistisen motiivin ja esimiesaseman väärinkäytön. Lieväksi pahoinpitelyksi oikeus katsoi muutamat kerrat, jolloin hän löi jääkäriä avokämmenellä takaraivoon.

Syyttäjä vaati alikersantille tuomiota myös toisesta lievästä pahoinpitelystä, mutta oikeus hylkäsi sen. Alikersantti kyllä myönsi laittaneensa piikkejä jääkärin patjaan, oikeuden mukaan piikit eivät olleet aiheuttaneet jääkärille kipua.

Rangaistus: Esa-Pekkaa

Lukumääräisesti eniten Puolustusvoimissa käsitellään varusmiespalvelusta suorittavien palvelus- ja poissaolorikoksia.

Varusmiehet syyllistyivät palvelusrikoksiin vuonna 2022 yhteensä 1 454 kertaa ja poissaolorikoksiin 1 125 kertaa.

Poissaolorikoksilla tarkoitetaan käytännössä esimerkiksi sitä, että varusmies on jättänyt palaamatta kasarmille lomilta tai iltavapaalta, tai palannut myöhässä ilman hyväksyttävää syytä.

Palvelusrikosten kirjo taas on todella moninainen. Siihen syyllistytään rikkomalla palvelukseen kuuluva velvollisuus teolla tai laiminlyönnillä tai rikkomalla vastaavalla tavalla ohjesääntöä tai muuta määräystä. Käytännössä kyse voi olla niinkin pienestä asiasta, kuin päähineen käyttämisestä sisätiloissa.

Useimmiten palvelusrikokset käsitellään kurinpitomenettelyssä, jolloin seuraamuksena on kurinpitorangaistus tai -ojennus.

Yleisin seuraus on joidenkin päivien mittainen poistumiskielto, jonka aikana varusmies ei pääse viikonloppulomille tai iltavapaille varuskunnan ulkopuolelle. Rangaistus voi olla myös ylimääräistä palvelusta, vapaa-ajalla suoritettavaa palvelusta. Yksi tyypillinen palveluksen muoto on halonhakkuu.

Varusmiesten kielenkäytössä puhutaankin yleisesti siitä, että hölmöilystä seuraa ”esaa ja pekkaa” tai ”Esa-Pekkaa”, eli esitutkinta ja poistumiskielto.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus taas antoi tuomion esimiesaseman väärinkäyttämisestä varusmiehelle, joka oli palannut anomaltaan lomalta humalassa yksikköönsä Parolan Panssariprikaatiin. Oli kesän loppu.

Siellä hän oli käskenyt aliupseerikurssinsa alaiset, 36 henkilöä huudettavaan muotoon ja komentanut "ajattelen teitä, kun runkkaan", johon tuli vastata "ajattelen teitä, kun runkkaan, herra kokelas".

Kokelas sai tuomion myös sotilaan sopimattomasta käyttäytymisestä, sillä hän oli ennen yksikköön paluutaan esiintynyt varuskunnan pääportilla ilmeisen päihtyneenä ja pukeutuneena siviilivaatteisiin.

Oikeuden mukaan hänen käytöksensä aiheutti häiriötä ja pahennusta. Tilanne ilmeisesti päättyi siihen, kun sotilaspoliisit olivat käskeneet häntä menemään autolle vaihtamaan vaatteensa ja palaamaan sitten pääportille. Sotilaspoliisit olivat myös huomauttaneet kokelaan huonosta käytöksestä.

Kokelas myönsi syytteet. Hän sai rangaistukseksi 40 päiväsakkoa, joka oli hänen tuloillaan 240 euroa.

Tuomiosta voi päätellä, että varusmies oli kyseisen tapahtuman aikaan upseerikokelas, mutta kotiutui varusmiespalveluksensa suoritettuaan vänrikkinä.

Varusmiesten ja siviilipalvelusta suorittavien edunvalvontajärjestö Varusmiesliiton tuore puheenjohtaja Elina Riutta pitää Ilta-Sanomien kuvailemia simputustapauksia ikävinä ja valitettavana.

– Pahaltahan se kuulostaa. Jokaisella pitäisi olla hyvä olla palveluksen aikana ja turvallinen olo sitä suorittaessa. Jokainen tapaus on aina liikaa, eikä minkäänlaista häirintää tai simputtamista palvelusaikana pidä suvaita, hän sanoo.

Riutta kertoo, että Varusmiesliitto on aikaisempina vuosina saanut yksittäisiä yhteydenottoja simputukseen liittyen. Hän arvioi, erityisesti vasta hiljattain palveluksensa aloittaneilla varusmiehillä voi olla korkea kynnys kertoa kokemastaan epäasiallisesta käytöksestä.

– Jos vaikka oma lähin esimies, alikersantti kiusaa, ei uutena varusmiehenä välttämättä osaa ajatella, että asiasta voi kertoa myös henkilökunnalle. Varmasti myös vertaispaine vaikuttaa palveluksen ympyröissä.

Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta uskoo, että vasta palveluksensa aloittaneilla voi olla korkea kynnys ilmoittaa kokemistaan vääryyksistä.

Toisaalta esiin nousevat simputus­tapaukset kertovat myös siitä, että Puolustus­voimissa puututaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Voi myös olla, että asiasta ilmoittamisen kynnys on madaltunut, Riutta sanoo.

– Se olisi hyvä asia. Toivotaan, että asia on näin.

Riutan mukaan Varus­miesliitossa on oltu tyytyväisiä siihen työhön, mitä Puolustus­voimat on asian eteen tehnyt, Riutta sanoo.

Riutan mukaan Puolustusvoimat on esimerkiksi jatkuvasti kehittänyt varusmiehille suunnattua viestintää ja panostanut siihen, että jokainen varusmies tietäisi, mistä voi kuka on hänen esimiehensä ja kenelle kaikille kokemistaan epäkohdista voi kertoa.

Riutta nostaa esiin myös varusmiespalveluksen loppukyselyt, jotka ovat hänen mukaansa olleet hyvä työkalu kartoittamaan sitä, kuinka paljon kiusaamis- ja simputtamistapauksia on ollut yksilötasolla.

Varusmiesliitto kannustaa Puolustusvoimia järjestämään kyselyitä myös varusmiespalveluksen muissa vaiheissa, ei ainoastaan lopussa.

– Olemme puhuneet tästä Puolustusvoimien kanssa ja olen ymmärtänyt, että tämä on Puolustusvoimien tavoitteena jollain aikavälillä. Olisi oikein hyvä, että kyselyjä olisi tasaisesti, esimerkiksi alokaskauden, aliupseerikurssin ja johtajakauden jälkeen. Silloin olisi kanava, jolla saataisiin tietoa siitä, mitä palveluksen aikana tapahtuu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?