Teollisuuden Voiman voimalaitosjäteluolassa Eurajoella on havaittu kohonneita tritiumpitoisuuksia viime keväästä alkaen. Päästön alkulähdettä ei toistaiseksi tiedetä.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Länsi-Suomi.
Lue lisää: Olkiluoto 3 käynnistyy taas maanantaina
Olkiluodon voimalaitoksen toiminnasta syntynyt matala- ja keskiaktiivinen jäte on loppusijoitettuna siiloissa 60–100 metrin syvyydessä kallioperässä.
– Siilojen kaivoista otetusta vedestä on mitattu kohonneita pitoisuuksia ja myös ilmapitoisuutta on havaittu. Pitoisuus on selvästi mitattavissa ja korkeampi kuin pohjavedessä mutta kuitenkin selvästi alempi kuin voimalaitoksen normaalissa toiminnassa sallitaan, ydinjätelaitosten valvonnasta vastaava johtava asiantuntija Kai Hämäläinen Säteilyturvakeskuksesta sanoo Ilta-Sanomille.
Lue lisää: Voiko ydinvoimala tulla pian omalle takapihalle? Tätä hehkutettu pienydinvoima tarkoittaa
Hämäläinen kuitenkin rauhoittelee, että vaaraa tilanteesta ei aiheudu.
– Edelleen olemme samaa mieltä. Sekin kertoo paljon, että luolassa työskentelyyn ei ole asetettu rajoituksia. Lisäksi lähellä ei asu ketään, eli voimalan lähialueen asukkaiden ei tarvitse olla lainkaan huolissaan, Hämäläinen korostaa.
Tritiumin puoliintumisaika on 12,3 vuotta.
– Tritium on vedyn radioaktiivinen isotooppi. Tritiumin haitallisuus tulee säteilyn kautta, mutta se on matalan energian beetasäteilyä. Jotta tritium olisi ihmiselle haitallinen, sitä pitäisi olla isoja määriä. Australiassa metsästetty cesium-137 on ihan eri luokan aine, Hämäläinen vertaa.
Hän viittaa Australiassa kadonneeseen muutaman millimetrin korkuiseen kapseliin, jonka sisällä on cesiumin radioaktiivista isotooppia. Viranomaiset ovat etsineet kapselia kuumeisesti jo useita viikkoja.
Lue lisää: Radioaktiivinen kapseli katosi Australiassa – ihmisiä varoitetaan säteilystä
Matalan energiatason takia tritiumin beetasäteilyn kantama on hyvin lyhyt, ja se pysähtyy jo ihon kuolleeseen pintakerrokseen. Siksi tritium voi aiheuttaa terveyshaittoja vain, jos sitä pääsee elimistön sisään.
Ydinjätekapseli on vuorattu kuparisella suojakuorella. Kuva on vuoden 2018 harjoituksesta.
Hämäläinen pitää todennäköisenä, että tritium on peräisin kallioon varastoidusta jätteestä. Todennäköisin vaihtoehto on, että jätteen suojakuori on syystä tai toisesta vioittunut, ja tritiumia on päässyt vuotamaan suojakuoren ulkopuolelle.
– Ei oikein muuta vaihtoehtoa ole. Tritiumia ei oikein kallioperässä ole. Tritium voi olla kiinnittyneenä vedessä tai ilmassa, joten se on helposti liikkuva aine, Hämäläinen kertoo.
Tritiumia muodostuu luonnossa pieniä määriä yläilmakehässä, noin 200 grammaa vuodessa. Ydinvoimaloissa muodostuu ydinreaktioiden yhteydessä tritiumia, jota pääsee lauhdutusveden mukana veteen. Kaikesta maapallon tritiumista noin 90 prosenttia onkin sitoutunut valtameriin.
Stuk seuraa tilannetta aktiivisesti. Luolaan tehtiin tarkistus lokakuussa, ja TVO:lta on saatu vaadittu selvitys, joka on vielä käsiteltävänä.
Olkiluodon tritium-vuodosta ei koidu terveyshaittoja. Esimerkiksi vuotoluolastoa ei ole asetettu käyttökieltoon.
Hämäläisen mukaan vuodon lopullista lähdettä ei välttämättä saada selville koskaan.
– Kannattaako loppusijoitusjätettä purkaa tämän takia? Se voi aiheuttaa jopa isompaa vaaraa. Vai yritetäänkö selvittää, että vuoto on jossain tietyssä siilossa ja sitten tilannetta vain seurataan? Jos tehdään, mitä tehdään? Ja miten seurataan ja varmistetaan, ettei tällaista pääsisi tapahtumaan uudelleen, Hämäläinen luettelee erilaisia toimia.
