Raakaan murhaan syyllistynyt elinkautisvanki vapautuu – karmea näky kerrostalon pihalla paljasti julman teon

Mies syyllistyi murhaan vuonna 2008. Teon päätteeksi hän heitti rikoskumppaninsa kanssa lähes alastoman ruumiin kolmannen kerroksen parvekkeelta maahan ja jätti ruumiin kerrostalon pihalle.

Helsingin hovioikeus on päättänyt vapauttaa vuonna 2008 murhaan syyllistyneen elinkautisvangin.

3.2. 11:15

Vuonna 2008 raakaan ja julmaan murhaan syyllistynyt elinkautisvanki vapautuu vuoden päästä helmikuussa.

Helsingin hovioikeus on päättänyt, että vuonna 1971 syntynyt mies päästetään ehdonalaiseen vapauteen 28.2.2024.

Ehdonalaisen vapauden koeaika ja jäännösrangaistus ovat kolme vuotta.

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi maaliskuussa 2010 miehen elinkautiseen vankeusrangaistukseen alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta ja hautarauhan rikkomisesta.

Mies ja hänen rikoskumppaninsa olivat 12.–13.4.2008 yksissä tuumin tappaneet entuudestaan tuntemansa miehen Mikkelissä. Tappaminen oli tapahtunut useammalla teräaseella lyömällä. Väkivalta oli erittäin rajua ja runsasta.

Teko kesti useita tunteja, vaikka uhri oli puolustuskyvytön jo ensimmäisten lyöntien jälkeen. Lopuksi mies heitti rikoskumppaninsa kanssa lähes alastoman ruumiin kolmannen kerroksen parvekkeelta maahan ja jätti ruumiin kerrostalon pihalle.

Lue lisää: Pelson vankilamurhaaja vapautui elin­kautisesta puoli vuotta sitten – epäillään nyt tapon yrityksestä

Hovioikeuden mukaan mies oli on ratkaisua annettaessa suorittanut vankeusrangaistusta yhteensä noin 14 vuotta 10 kuukautta, mikä ylittää keskimääräisen elinkautisen vankeusrangaistuksen 14 vuoden ja 8 kuukauden keston. Näin ollen oikeus katsoi vankeusrangaistuksen pituuden puoltavan miehen vapauttamista.

Oikeuden mukaan vapauttamista puolsivat myös usean vuoden avolaitossijoitus ja hyvä vankeusajan käyttäytyminen. Mies oli oikeuden mukaan aktiivisesti ja monipuolisesti osallistunut vankilan järjestämään toimintaan ja sitoutunut rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden edistämiseen ja päihteettömyyteen.

Oikeuden mukaan vapauttamista vastaan puhui rangaistukseen johtaneiden rikosten laatu sekä se, mitä miehen riskistä syyllistyä uuteen väkivaltarikokseen oli lausuttu. Lisäksi vapauttamista vastaan puhui se, ettei mies ollut osoittanut halukkuutta vapauduttuaan vastaanottaa päihteisiin ja mielenterveyteen liittyviä tukipalveluja. Asiassa oli myös jäänyt jossain määrin epäselväksi, miten mies suhtautuu tekoihinsa tällä hetkellä.

Hovioikeus kuitenkin katsoi, että vapauttamista puoltavat seikat olivat vapauttamista vastaan puhuvia seikkoja painavampia. Erityisesti oikeus antoi painoarvoa vankeusrangaistuksen pitkälle kestolle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?