Nyrkkisääntö on helppo: komeetta C/2022 E3 (ZTF) löytyy hyvin korkealta, kun katsojan rintamasuunta on pohjoiseen.
Ensi yönä moni asia on kohdallaan.
Almanakka. Säätiedotus.
On komeettajahdin aika. Ja siihen onkin korkea aika, sillä kuu kasvaa koko ajan ja ahmii yötaivaalta kallisarvoista pimeyttä.
5. helmikuuta on täysikuu.
Avaruuden suuressa tyhjyydessä kiitävä komeetta eli pyrstötähti C/2022 E3 (ZTF) eli ”vihreä kuula” on huomenna keskiviikkona 1. helmikuuta lähimpänä Maata.
Edellisestä kerrasta on noin 50 000 vuotta.
Suomessa elettiin tuolloin Veiksel-jääkautta ja olosuhteet eivät suosineet edes asumista, saati tähtiharrastusta.
Kukaan ei ollut katsomassa mihinkään.
Nyt kaikki on toisin.
Vihreä pyrstötähti kiitää avaruudessa. Vauhti on hurja, vaikka Suomen taivaalla se näyttää olevan pysähdyksissä.
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Iiris Viljamaa lupaa keskiviikon vastaiselle yölle läntiseen Suomeen – mukaan lukien pääkaupunkiseutu – tähtitaivasta.
– Lännen puolelta virtaa nyt kuivempaa ilmaa ja pilvisyys rakoilee aika laajalti, vaikka voi siellä pilvenrantujakin kulkea.
Iltayö on aamuyötä selkeämpi. Läntiseen Suomeen lasketaan mm. Uusimaa, Hämeet ja Keski-Suomi.
Idässä on pilvisempää.
Helsingin paikallisennusteeseen Ilmatieteen laitos oli tiistaina laittanut keskiyölle täysin selkeän taivaan symbolin.
Sen takuunaiseksi Viljamaa ei ryhdy.
– Näissä paikkaennusteissa on aina pakko valita joku symboli...
Komeetta on toistaiseksi ns. sirkumpolaarinen kohde, mikä on hyvä uutinen iltaunisille. Tämä tarkoittaa, että komeetta näkyy siellä missä sen pitääkin näkyä heti, kun tulee riittävän pimeä.
– Se laskee horisontin taakse vasta 10. helmikuuta, kertoo Ursan tiedottaja Anne Liljeström.
Liljeström antaa ohjeet, joilla komeetan voi löytää.
1. Mahdollisimman pimeä paikka, mahdollisimman vähän urbaania valosaastetta.
– Tilanne pääkaupunkiseudulla on vähän heikko... aika surkea, Liljeström myöntää.
Helsingin pimeimmät paikat ovat Suomenlinnan eteläkärki ja Lammassaari Viikissä / Vanhankaupunginlahdella.
Suomenlinna ei tällä kertaa ole paras valinta.
– Yleensä kun taivaalla jotain tapahtuu, katsellaan kohti etelää ja silloin merenrannat ovat hyviä, mutta nyt se ei päde, kun komeetta on pohjoisen suunnalla, Liljeström muistuttaa.
”Vihreä kuula”.
2. Odota, että silmäsi tottuvat pimeyteen.
– Siihen menee parikymmentä minuuttia. Pitää malttaa mielensä. Kännykkää ei pidä katsella samalla.
3. Katso oikeaan suuntaan.
– Se on nyt pohjoisen puolella ja hyvin korkealla, mutta ei aivan pään päällä.
– Paljain silmin siellä voi hädin tuskin erottaa pienen sumutäplän, josta ajattelee, onko se tuossa vai eikö se ole...
4. Varaa mukaan kiikarit.
– Tämä on ehdottomasti paremman näköinen kiikareilla kuin paljain silmin. Kiikareita kannattaa tukea johonkin, vaikka puunrunkoon.
– Tähdet ovat kirkkaita pieniä ja pistemäisiä, komeetta on tuhru ilman mitään kirkasta osaa.
Siis sumumainen.
5. Tähtikartta auttaa, jos tunnet edes Otavan.
– Maanantaina se oli näppärästi Otavan ”kauhan” kärkitähden ja Pohjantähden välissä.
– Nyt sen kohdalla ei (parin päivään) ole näyttäviä kuvioita.
Liljeström arvelee, ettei aika himmeä Pohjantähti ole monille tuttu. Sen voi kuitenkin löytää Pienen Karhun avulla.
Ensi viikonloppuna komeetta on lähellä Ajomiestä, jonka Capella on tähtitaivaan kuudenneksi kirkkain tähti.
Liljeström varoittaa pettymyksistä.
– Tämä on vaikea kohde, ei mikään helppo ja kiva bongattava.
Eräs Ursan aktiivi etsi komeettaa viime viikonloppuna Helsingin Viikissä ja löysikin sen, mutta vain vaivoin.
Mitä pimeämpää, sen helpompaa. Mitä enemmän valosaastetta, sen vaikeampaa.
Komeettaan ei toisin sanoen päde vanha vitsi humalaisesta, joka etsi kadonneita avaimiaan lyhtypylvään alta, ei siksi, että olisi pudottanut ne sinne, vaan koske lyhtypylvään alla näki paremmin etsiä.
