Suomen ulkopoliittinen johto ilmaisi maanantaina selkeästi, että Suomi jatkaa omalla linjallaan ja pyrkii liittymään Natoon yhtä jalkaa Ruotsin kanssa. Asiasta kertoivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto.
Asiantuntijoiden mukaan Suomen ja Ruotsin pääsy Naton täysjäseniksi samanaikaisesti tukisi Pohjois-Euroopan puolustusta. Syitä tähän on useita, ja Niinistö avasi niitä maanantaina Helsingin Sanomille. Ensiksi, puolustus saa presidentin mukaan syvyyttä. Toiseksi, Suomi ja Ruotsi voivat Naton sisällä mennä huomattavasti nykyistä pidemmälle yhteisessä puolustussuunnittelussa ja puolustuksen yhteisten rakenteiden kehittämisessä.
– Vailla merkitystä ei ole myöskään se, että kriisitilanteessa huoltokanavana Tanskan salmet ja Itämeri on aika haavoittuva mutta Nato-tie Norjan ja Ruotsin läpi olisi huomattavasti selkeämpi, Niinistö kommentoi HS:lle.
Seuraavassa taustaa Niinistön kommenteille ja yhteenveto Suomen ja Ruotsin asemasta Venäjän naapurustossa.
Lue lisää: Presidentti Niinistö HS:lle: Suomi oli Turkkiin yhteydessä heti Erdoganin puheiden jälkeen
Miksi Ruotsin pääsy Natoon on Suomen etu?
Suomen turvallisuuspoliittisena tavoitteena on ollut jo pitkään saada Ruotsi sitoutumaan entistä tiiviimmin puolustamaan myös meitä. Jos Suomi menisi Natoon yksin ja Ruotsi jäisi vielä odottamaan, tämän tavoitteen saavuttaminen viivästyisi. On myös mahdollista, että Suomen suhteet Ruotsiin voisivat lyhyellä aikavälillä viilentyä.
Lue lisää: Turkin ulkoministeri kannattaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten erillistä käsittelyä
Mitä maantieteellisiä syitä taustalla on?
Ruotsilla on geopoliittisen asemansa vuoksi keskeinen rooli Pohjolan puolustuksessa.
– Ruotsin [Nato-] jäsenyyden myötä syntyy 1 600 kilometriä pitkä ilmatila, joka ulottuu arktiselta alueelta Itämeren eteläosaan. Ruotsin rantaviiva Itämerellä on rantavaltioiden pisin. Ruotsi on linkki, joka yhdistää Naton itäiset jäsenmaat Atlanttiin, sanoi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tammikuun alussa Sälenin turvallisuuskokouksessa.
– Pohjolaan syntyy ensimmäisen kerran 500 vuoteen yhtenäinen puolustuksellinen alue osana yhteistä puolustusliittoa, ja se luo strategista syvyyttä yhteisten puolustusvoimien toiminnalle.
Ajatusta puolustuksen syvyydestä voi tietenkin pohtia sekä Suomen että Ruotsin näkökulmasta. Suomi voidaan nähdä Ruotsissa puskurina Venäjän uhkaa vastaan.
Suomella on oma näkökulmansa. Jos Venäjä päättäisi hyökätä, antaisi Ruotsi meille selkänojaa muun muassa vahvan ilma-aseensa, lentotukikohtiensa yhteiskäytön, hyvän tiedustelukykynsä ja merivoimiensa avulla. Ruotsin maavoimien koko ja suorituskyvyt sen sijaan ovat vielä varsin rajalliset.
”Ruotsi on linkki, joka yhdistää Naton itäiset jäsenmaat Atlanttiin.
Mikä merkitys uusilla jäsenmailla on Natolle?
Nato suunnittelee parhaillaan Itämeren ja pohjoisten alueiden puolustusta Euroopan uudessa turvallisuustilanteessa. Nato katsoo sitä yhtenä kokonaisuutena.
Suomi ja Ruotsi yhdessä parantavat muun muassa Naton kykyä pitää hallussaan Norjan rannikon tärkeät satamat ja tukikohdat. Baltian alueen puolustus tehostuisi.
”Suomen ja Ruotsin sisällyttäminen osaksi Natoa ei ainoastaan parantaisi niiden omaa turvallisuutta vaan myös helpottaisi osittain Venäjän Natolle asettamaa haastetta”, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen tuoreessa artikkelissaan Lawfare-verkkojulkaisussa.
”Nato saa satoja maileja uutta rannikkoa Itämerellä, ja sen myötä käytettäväkseen useita erilaisia vaihtoehtoja itäisimpien jäsenmaiden tukemiseen.”
”Suomen ja Ruotsin sisällyttäminen osaksi Natoa ei ainoastaan parantaisi niiden omaa turvallisuutta vaan myös helpottaisi osittain Venäjän Natolle asettamaa haastetta.
Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjä yhteisharjoituksessa Ruotsissa viime vuoden maaliskuussa.
Entä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö?
Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat jo pitkään suunnitelleet ja harjoitelleet yhteisiä operaatiota. Nato-jäsenyys ei poista tarvetta syventää entisestään maiden kahdenvälistä puolustusyhteistyötä.
Naton komentorakenteiden ja järjestelmien sisällä operatiivinen yhteistyö voisi entisestään tehostua. Sama koskee tilannekuvan muodostamista ja jakamista, tiedustelutietoa sekä yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusta, johon molemmat uudet jäsenmaat liittyvät.
Ruotsi voisi tukea Suomea myös Ahvenanmaan puolustamisessa. Siitä on todennäköisesti jo tehty kahdenvälisiä suunnitelmia, joiden kytkeminen osaksi Naton suunnittelua voisi olla molempien maiden etu.
Ruotsi valmistautuu suojaamaan Göteborgin huoltokuljetusreittiä muun muassa hiljattain hankitun Patriot-ilmapuolustusjärjestelmän avulla.
Miksi Ruotsi on tärkeä huoltoreitti?
Ruotsilla on tärkeä asema Suomen huoltovarmuuden turvana, sillä Tanskan salmet käyvät kriisin ja sodan sattuessa ahtaiksi. Göteborgin suuri satama on silloin elintärkeä koko Pohjolan ja Baltian puolustukselle – Nato valmistautuu kuljettamaan sinne huomattavan määrän joukkoja ja materiaalia. Tavara kulkisi Göteborgista eteenpäin rautateitse.
Sekä Suomi että Ruotsi neuvottelevat parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa niin sanotusta DCA-sopimuksesta, joka helpottaa joukkojen ja materiaalin kuljetuksia.
Lue lisää: Mitä on Erdoganin Nato-ilmoituksen takana? Näin Mika Aaltola arvioi
Puolustusministeri Antti Kaikkonen tapasi Naton transformaatioesikunnan komentajan Philippe Lavignen joulukuussa Norfolkissa.
Mitä eroa on kumppanilla ja täysjäsenellä?
Suomi ja Ruotsi ovat jo pitkään olleet Naton kumppanimaita, ja nyt ne ovat kutsujäseniä. Kumppanimaat ja kutsujäsenet ovat kuitenkin erilaisessa asemassa Natossa kuin liittokunnan täysjäsenet. Välissä on ”palomuureja ja lasikattoja”, jotka poistuvat täysjäsenyyden myötä, luonnehtii eräs Naton hyvin tunteva asiantuntijalähde.
Eritahtinen liittyminen Natoon poistaisi Suomelta nämä ”palomuurit ja lasikatot” mutta jättäisi Ruotsin niiden taakse. Se ei ilmeisesti palvelisi Pohjolan ja Baltian yhteistä puolustusta.
