TURKIN presidentti Recep Tayyip Erdogan hämmensi jälleen kerran Nato-jäsenyyksiä havittelevan Pohjolan, kun hän sunnuntaina pitämänsä puheen aikana vihjasi, että Ruotsi saattaisikin jäädä ilman Turkin jäsenyyshyväksyntää. Saman lausunnon valossa hän vihjasi, että Suomi taas voisi jatkaa Nato-prosessia ilman länsinaapuriaan.
– Voimme mahdollisesti antaa erilaisen viestin Suomesta, jos se on tarpeen. Ruotsi järkyttyy, kun annamme erilaisen viestin. Mutta Suomen ei tulisi tehdä samaa virhettä, Erdogan sanoi.
Kansainvälisesti kohauttaneet lauseet esitettiin nuorten kanssa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Bilecikin provinssissa. Lausunto on kohauttanut Suomea ja Ruotsia, jotka ovat suunnitelleet kulkevansa käsikädessä sotilasliittoon.
Asiamies Anu Leinonen, Suomen Lähi-idän instituutin säätiö.
Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen kehottaa asiasta hätääntyviä hengittämään rauhassa ja syvään.
– Tässä vaiheessa tämä ei ole mikään virallinen kannanotto. Tämä oli poliittisessa esiintymisessä muun puheen keskellä esitetty yksittäinen näkemys, Leinonen sanoo.
– Tietysti tästä voi hyvin helposti muodostua Turkin virallinen kanta, koska maassa on presidenttikeskeinen järjestelmä.
Vaikka kyse ei olekaan valtion virallisesta kannasta, puheiden tarkoitusperiä ei tule väheksyä. Leinonen yhtyy näkemykseen, että yksi lausunnon tarkoitus on lyödä juopaa Ruotsin ja Suomen väliseen suhteeseen.
Lue lisää: Näin Erdoganin puheisiin reagoitiin Ruotsin mediassa – ”Turkki aiheuttaa nyt suunnatonta vahinkoa”
Leinonen näkee, että Erdoganin puhekieliseen retoriikkaan on aiemminkin piilotettu tietoisesti painostavia lausuntoja – etenkin Ruotsin suuntaan. Viimeisin esiintyminen ei ollut poikkeus.
– Erdoganin lausunnon voi tulkita myös niin, että Turkki on kohtuullinen eikä vaadi mahdottomia Ruotsilta, kun kerran naapurimaa Suomikin voidaan hyväksyä. Näin lisätään painetta Ruotsia kohtaan, kun osoitetaan Turkin olevan neuvottelukykyinen, Leinonen kertoo.
– Tässä ei Suomellekaan virallisesti luvattu jäsenyyttä. Korostettiin vain heti, että ei tule tehdä samoja virheitä Ruotsin kanssa.
Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta pohti Erdoganin lausuntoa Twitter-tilillään.
– Myönsikö hän nyt, että Suomi on täyttänyt kaikki Turkin laatimat ehdot, joista on sovittu?
Alaranta viittaa twiitissään Naton Madridin huippukokouksen aikana allekirjoitettuun yhteisymmärryssopimukseen. Sen myötä Suomi ja Ruotsi sitoutuivat tukemaan Turkkia sen kokemia turvallisuusuhkia vastaan.
Turkki on useasti ilmaissut odottavansa Suomelta ja Ruotsilta konkreettisia askelia. Turkki ei kuitenkaan ole täsmentänyt, mitä lisätoimia se vaatii Suomelta.
Alaranta pani twiitissään merkille Erdoganin lausuntoon verhotun uhkauksen Suomen suuntaan.
– Erdoganin lausunnossa moukaroitiin vahvasti Ruotsia. Se sisälsi myös piilotetun uhkauksen: ”Suomen ei tulisi tehdä samaa virhettä”, Alaranta kirjoitti.
Turkin Nato-hyväksyntää edellyttävät pyynnöt näyttävät olleen vaikeasti ennakoitavissa. Esimerkiksi erinäisissä julkisissa esiintymisissä Erdogan on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan Turkin terroristeiksi mieltämiä henkilöitä. Viimeksi tammikuussa uutisoitiin, että Turkki vaatii Suomea ja Ruotsia luovuttamaa ”130 terroristia”.
Lue lisää: Erdoganin uusi vaatimus Nato-jäsenyydelle: Suomen ja Ruotsin luovutettava 130 ”terroristia”
Leinonen näkee, että mediamylly usein turhaan monimutkaistaa asiasta käytyä poliittista keskustelua.
– Viimeisin kommentti 130:stä luovutettavasta terroristista esitettiin hyvin tulkinnanvaraisessa kontekstissa. Siitä jäi todellisuudessa epäselväksi, oliko kyseessä uusi vaatimus vai asia, jota on jo vaadittu, hän kertoo.
Leinonen kokee, että Erdoganin lausunnot tukevat monilta osin hänen vaalistrategiaansa. Turkissa pidetään presidentinvaalit ensi kesänä.
– Jotenkin tuntuu, että Erdogan onnistuu kääntämään aina kaiken itselleen kotiinpäin. Voisimme ottaa paljon rauhallisemmin. Etenkin, kun kyseessä on sellainen toimija kuin Erdogan. On hyvä, ettei poliittinen johtomme ole lähtenyt hätääntymään. Suomessa varmasti moni odotti tämän tärkeän turvallisuuspoliittisen aiheen jo ratkenneen.
Leinonen muistuttaa, että Erdoganin poliittiseen retoriikkaan on aina vahvasti kuulunut muiden maiden kovasanainen kritisointi ja raju kielenkäyttö. Esimerkiksi Koraanin polttaminen Turkin Tukholman-lähetystön ulkopuolella sai Erdoganin kutsumaan siitä vastuussa ollutta tahoa ”ignorantiksi perverssiksi”.
– Ruotsi on monin osin profiloitunut ihmisoikeuksien puolustajana ja monet tähän liittyvät vaatimukset koetaan Turkkia kohtaan vihamielisinä. Turkin asema länsiliittoumassa tuntuu olevan ongelmallinen.
Lue lisää: Trumpin ex-neuvonantaja John Bolton ruotsalaismedialle: Turkki pitäisi sulkea Natosta
Turkin yhteiskunta rakentuu tavalla, jossa yksittäisen kansalaisen vapauksia voi rajoittaa, jos sen uskotaan palvelevan valtion etua. Tämän takia Koraanin poltto Tukholmassa voi näyttäytyä Turkin kansalaiselle erityisen irvokkaana ja siltä, että kyse oli Ruotsin virallisesta kannanotosta.
– Turkissa poliisi käy pamppujen kanssa lannistamassa mielenosoitukset. Sitten he näkevätkin, että Tukholmassa poliisi puolustaa äärioikeistopoliitikkoa Rasmus Paludia, joka polttaa Koraanin Turkin lähetystön edessä. Poliisin toiminta saa sen Turkin kansalaisten näkökulmasta vaikuttamaan siltä, että viralliset tahot hyväksyvät teon, Leinonen selittää.
– Erdogan näyttäytyy uskonnon puolustajana, kun hän tuomitsee teon. Samalla Turkin mediassa todetaan nämä tämäntyyppiset tapaukset osoituksena lännen nousevasta ksenofobiasta (ulkomaalaiskammosta) ja rasismista.
Turkissa myös oppositiomedia ja -puolueet ovat vahvasti kansallismielisiä, Leinonen kertoo. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessien tai Erdoganin asiaa koskevien puheiden kyseenalaistaminen ei siksi ole niiden edun mukaista.
– Oppositio ei näe hyötyvänsä siitä, että se haastaa Erdogania näistä kysymyksistä. He saattavat pitää näitä puheita jopa oikeutettuna.
Turkissa on paljon ohjelmia, jotka käsittelevät ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä, mutta Leinosen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ruotiminen eivät varsinaisesti ole niissä nousseet kiistanalaiseksi asiaksi.
