Turkin ja Ruotsin tulehtuneet välit ovat viime aikoina jarruttaneet Suomen ja Ruotsin yhteistä Nato-prosessia.
Pöydälle on noussut kysymys siitä, tulisiko Suomen liittyä puolustusliiton jäseneksi ilman naapurimaata.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi hiljattain Ilta-Sanomille, että Suomessa pitäisi tehdä perustava analyysi siitä, mitä hyötyjä Ruotsin jäsenyydestä on Suomelle ja mitä hyötyjä Suomelle on Natoon menemisestä yksin.
Viime aikoina on puhuttanut kysymys siitä, pitäisikö Suomen liittyä Naton jäseneksi ilman Ruotsia.
– Suomen Nato-jäsenyys tuottaa meille turvaa, eli siinä on plussia enemmän kuin miinuksia, mutta Ruotsin kanssa yhdessä meneminen lisää vielä Itämeren alueen vakautta ja on tavoiteltava päämäärä, Aaltola huomautti.
Kysyimme Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkältä, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsbergilta ja Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelmalta, mitä hyötyjä ja haittoja Suomelle olisi Natoon liittymisestä yksin tai yhdessä Ruotsin kanssa.
Jos Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia:
Vaikka Suomi liittyisi yksin, saisi se silti itselleen kaikki puolustusliiton jäsenyyteen liittyvät hyödyt
Vaikka Suomen ja Ruotsin yhteinen Nato-tie katkeaisi, saisi Suomi silti liittyessään kaikki puolustusliiton jäsenyyteen liittyvät hyödyt, muistuttaa Tuomas Forsberg.
– Suomi saisi liittokunnan pelotteen, turvatakuut sekä täysivaltaisen mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon ja suunnitteluun. Suomi saisi itselleen kaiken jäsenyyteen liittyvän, vaikkei Ruotsi tulisikaan mukana, hän sanoo.
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
Jos Suomi päättäisi liittyä yksin, Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö ja kumppanuus kärsisivät
Suomen päätös edistää Nato-prosessia yksin saisi Iro Särkän mukaan Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön säröille.
– Jos ajattelee asiaa kumppanuuden tai liittolaisuuden kannalta, asettaisi yksin liittyminen Suomen ja Ruotsin eriarvoiseen asemaan ja eri jalustoille keskenään. En usko, että se olisi omiaan vahvistamaan maiden välistä luottamustakaan, Särkkä arvioi.
Suomi ja Ruotsi mieltävät toisensa Särkän mukaan tärkeimmiksi turvallisuuspoliittisiksi kumppaneiksi, joten yhteyden rikkomisesta seuraisi enemmän haittoja kuin hyötyjä.
Johanna Vuorelma muistuttaa, että taannoinen EU-jäsenyysprosessin aiheuttama epäluottamus maiden välillä on tuoreessa muistissa. Ruotsi teki aikoinaan päätöksen hakea EU-jäsenyyttä ilman Suomea.
– Myös Nato-jäsenyyteen on liittynyt vastaava uhkakuva siitä, että Ruotsi toimisi samalla tavalla tälläkin kertaa. Maa on kuitenkin osoittanut toimivansa nyt eri tavoin. Jos Suomi irtautuisi nyt luottamussuhteesta tällaisella toiminnalla, olisi sillä seurauksensa maiden väleille, Vuorelma sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä.
Jos Suomi liittyisi Natoon yhdessä Ruotsin kanssa:
Puolustuksellisen ja operatiivisen suunnittelun toteuttaminen olisi mielekkäämpää
Jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon yhdessä, helpottuisivat niin maiden välinen yhteistyö kuin puolustuksellisen ja operatiivisen suunnittelun toteuttaminenkin, Forsberg sanoo.
Särkkä on Forsbergin kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa yhtäaikainen liittyminen ei vahvistaisi ainoastaan Suomen ja Ruotsin välistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä, vaan edistäisi syvempää puolustusyhteistyötä kaikkien liittolaismaiden välillä.
Vuorelma muistuttaa, että Itämeren alue on Suomelle keskeinen turvallisuuspoliittisten jännitteiden kenttä. Hänen mukaansa olisi erittäin tärkeää, että kaikki Itämeren alueen valtiot olisivat mukana samassa institutionaalisessa yhteistyössä.
Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma.
Liittymisprosessi voi venyä, jos Ruotsia jäädään odottamaan
Jos Suomi jää odottamaan, että Ruotsi ja Turkki saavat välinsä setvittyä, voi Nato-prosessi venähtää, Forsberg tiivistää.
– Tämä on kaikista suurin haitta liittyen Suomen ja Ruotsin yhteiseen Nato-prosessiin olettaen, että Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen jäsenyyden, hän jatkaa.
Vuorelman mukaan yhteisen Nato-prosessin erottaminen voisi vauhdittaa Suomen ratifiointiprosessia. Näin ollen Suomi pääsisi nopeammin Naton turvatakuiden piiriin.
