Toimittajat Tuomo Pietiläinen ja Laura Halminen syyllistyivät rikokseen Viestikoekeskus-uutisoinnissa.
Oikeuden mukaan he syyllistyivät turvallisuussalaisuuden paljastamiseen, joka kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin.
Pietiläinen sai 50 päiväsakkoa, ja hänen tuloillaan maksettavaa kertyy 4 200 euroa. Halminen jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.
Politiikan ja talouden esihenkilön Kalle Silfverbergin saamat syytteet kaatuivat. Helsingin käräjäoikeus antoi asiassa tuomion perjantaina.
Oikeudenkäynti koski Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 2017 julkaisemaa artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelisarjaa, joka käsitteli puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua.
Käräjäoikeus hylkäsi toimittajakolmikkoa vastaan nostetun syytteen turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Se koski myöhemmin julkaistaviksi tarkoitettuja artikkeliluonnoksia.
Käräjäoikeuden mukaan ilmestyneessä jutussa julkistettiin useita sellaisia sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka olivat Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäviksi.
Oikeus piti kirjoittajien menettelyä tahallisena, koska ”kokeneina toimittajina heidän täytyi tuntea sotilastiedustelutietojen salassapitoa koskeva tiukka oikeuskäytäntö”.
– Vaikka selvitystä siitä, että maanpuolustuksen edulle tai valtion turvallisuudelle olisi aiheutunut tässä tapauksessa konkreettista vahinkoa tai vaaraa, ei rikos ole ollut luonteeltaan vähäinen, rikkomustasoinen teko, käräjäoikeus kirjoitti.
Oikeus myös huomautti, että puolustusvoimien tiedustelupäällikkö oli etukäteen jopa kiinnittänyt toimittajien huomiota rikoslain säännökseen.
Toimittajien puolustus perusteli artikkelin julkaisua yleisön silloisella tiedontarpeella tulevista tiedustelulaeista. Käräjäoikeuden mukaan artikkelissa paljastetuilla yksityiskohdilla ei kuitenkaan ollut liityntää lakihankkeeseen.
Oikeus myös totesi, ettei jutussa julkaistuilla yksityiskohdilla paljastettu epäkohtia tai väärinkäytöksiä, mikä olisi oikeuttanut tietojen julkaisun tiedotusvälineiden yhteiskunnallisen erityisaseman takia.
– Artikkelissa ei oltu kuitenkaan käräjäoikeuden arvion mukaan paljastettu mitään merkittäviä yhteiskunnallisia epäkohtia tai väärinkäytöksiä, vaan vain tuotu yleisellä tasolla tietoon se, että Puolustusvoimat/Viestikoekeskus on antanut aina sotilastiedustelusta vain hyvin vähän tietoa. Tämä seikka on ollut ikään kuin jutun ”ydin”, käräjäoikeus kirjoitti.
Juttu sisälsi yksityiskohtia noin 10 vuoden takaisista sotilastiedustelun tehtävistä, toiminnasta, organisaatiosta, suorituskyvystä ja hankinnoista. Oikeuden mukaan tiedot olivat keskeisesti peräisin puolustusvoimilta. Puolustusvoimat onkin suhtautunut julkisuudessa tietovuotoon vakavasti.
Oikeus piti selvänä, että artikkeli on kuluneiden viiden vuoden aikana levinnyt laajalle mediayhtiön omien verkkosivujen ulkopuolelle. Tästä huolimatta käräjäoikeus määräsi Helsingin Sanomia julkaisevan Sanoma Media Finlandin poistamaan yleisön saatavilta verkossa julkaistun artikkelin.
– Verkkoviestin poistamista koskeva määräys on sen vuoksi vaikeasti täytäntöönpantavissa eikä sitä levinneiltä osin voida kokonaan poistaa yleisön saatavilta. Se ei kuitenkin ole peruste jättää määräystä antamatta, käräjäoikeus kirjoitti.
Oikeus määräsi Halmisen, Pietiläisen ja Sanoma Media Finlandin yhteisvastuullisesti korvaamaan puolustusvoimien 17 490 euron oikeudenkäyntikulut.
Syyttäjä oli vaatinut toimittajille ehdollisia vankeusrangaistuksia.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan toimittaja voitaisiin tuomita sananvapausrikoksesta vankeusrangaistukseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Oikeus myös totesi, että oikeudenkäynti oli kestänyt pitkään ja saanut poikkeuksellista julkisuutta, minkä takia päiväsakkorangaistus oli Pietiläiselle riittävä.
Pietiläisen asianajaja Timo Ylikantola kuvailee käräjäoikeuden tuomiota sananvapauden ja toimittajien työn kannalta haasteelliseksi.
– (Tuomiossa) on selkeästi haettu eräänlaista pelotevaikutusta. Tämä varmasti vaikuttaa tulevaisuudessa puolustusvoimia käsittelevään tutkivaan journalismiin, Ylikantola arvioi.
Ylikantolan mukaan on vielä ennenaikaista ottaa kantaa siihen, aikooko Pietiläinen valittaa käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.
– Tietenkin oudoin tunnelmin hän (Pietiläinen) otti tuomion vastaan. Pitää tarkemmin analysoida, mihin tämä syyksi lukeminen perustuu. Meille ainakaan ei ole mitään sellaisia asiakirjoja näytetty, joiden perusteella käräjäoikeus olisi katsonut, että mistä se paljastettu turvallisuussalaisuus löytyy, asianajaja Ylikantola sanoo.
Oikeus jätti Halmisen tuomitsematta rangaistukseen, koska hänen roolinsa artikkelissa oli Pietiläistä selvästi vähäisempi. Halminen oli myös pyrkinyt varmistumaan julkaisemisen laillisuudesta.
Halmisen ja Silfverbergin asianajajan Kai Kotirannan mukaan Helsingin käräjäoikeus näyttää tehneen asiassa erittäin perusteellista ja huolellista työtä.
– Tuomio on erittäin analyyttinen, vaikka olenkin toki eri mieltä Halmisen syyllisyydestä turvallisuussalaisuuden paljastamiseen, Kotiranta sanoo.
Hän kertoo päämiestensä olevan helpottuneita, että prosessi tuli tältä osin päätökseen. Hän on siitä tyytyväinen, että Silfverbergin syytteet kaatuivat kokonaan.
– Tämähän on ollut äärimmäisen raskas prosessi, ja nyt on tietty piste saavutettu. Nyt puramme tuomion rauhassa läpi. En ota vielä kantaa siihen, valitammeko käräjäoikeuden ratkaisusta.
Toimittajat kiistivät syytteet. He vetosivat siihen, etteivät he työskennelleet sellaisissa asemissa, joissa olisivat voineet päättää minkään artikkelin julkaisusta. Puolustuksen mukaan päätöksen artikkelin julkaisemisesta teki toimituksen johto, eivät syytetyt.
Lisäksi syytetyt vetosivat siihen, etteivät jutun tiedot olleet syyttäjän tarkoittamalla tavalla salassa pidettäviä. Tiedot ovat vastaajien mukaan esimerkiksi saatavilla julkisista lähteistä.
Toimittajia vastaan käyty oikeudenkäynti oli Suomen oloissa poikkeuksellinen. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin, eikä tuohon luokkaan liittyviä syytteitä ole Suomessa median uutisoinnista juuri nostettu.
Vuonna 1940 oikeus tuomitsi muun muassa STT:n silloisen päätoimittajan kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen maanpetoksesta rauhanehtoihin liittyvästä uutisoinnista. Kyse oli talvisodan loppupäivien uutisesta, jossa kerrottiin ennenaikaisesti ulkoasianvaliokunnan hyväksyneen Neuvostoliiton asettamat rauhanehdot.
Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin.
