Suomessa syntyy nyt historiallisen vähän vauvoja.
Tilastokeskuksen ennakkotietoihin perustuen vuonna 2022 maahamme putkahti elävänä ainoastaan 44 933 uutta suomalaista. Viimeksi yhtä vähän suomalaisia syntyi vuonna 1868. Ainoastaan vuoteen 2021 pudotusta on 4 661 lapsella.
– Vuonna 2022 elävänä syntyneiden määrä oli pienin yli 150 vuoteen, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari toteaa.
Lue lisää: Romahdus jatkuu: Suomalaisten syntyvyys matalampi kuin koskaan
Kyseessä ei ole väliaikainen muutos. Syntyvyys on laskenut poikkeuksellisella vauhdilla jo yli vuosikymmenen ajan.
2010-luvun alkuun asti syntyvyys pysyi vakaalla tasolla. Vuonna 2010 kokonaisuushedelmällisyysluku oli 1,87.
Luku oli korkea koko Euroopan mittapuullakin, Eurostatin tilastojen mukaan EU-maiden kuudenneksi korkein.
Mutta siitä alkoi tähän päivään jatkunut romahdus.
Vuonna 2019 hedelmällisyysluku oli enää 1,35, mikä oli siihen mennessä mittaushistorian matalin.
Marika Jalovaara.
– Pelkästään yhdeksässä vuodessa kokonaisuushedelmällisyys putosi 28 prosenttia, mikä oli kova lasku. Sitä pidetään yllättävänä, Turun yliopiston professori Marika Jalovaara toteaa.
Vuonna 2020 Suomen syntyvyys oli Eurostatin mukaan jo EU:n kuudenneksi matalin.
Vuonna 2022 Suomen hedelmällisyysluku oli 1,32, mikä on torstaina julkaistujen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan pienin lukema koko mittaushistorian aikana. Tilastokeskuksen tiedot yltävät aina vuoteen 1776 asti.
Eikä pohjaa ole vielä edes ehkä saavutettu.
– Kaikki mitä voidaan ennakolta tietää, eivät anna viitteitä siitä, että olisi mitään kasvua edessä, Jalovaara toteaa.
Esimerkiksi keväälle 2023 Kelan myöntämien äitiysavustusten perusteella syntyvyyden lasku jatkuu tämänkin vuoden puolella.
– Ihan tosi paikka tässä on, Jalovaara sanoo.
”Ihan tosi paikka tässä on.
Nousua tilastoihin ei uskalla luvata myöskään Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo.
– Voi olla, että mennään vieläkin alaspäin. Mutta sen aika näyttää.
Aivan tikkusuoraa ei syntyvyyden lasku ole kuitenkaan ollut. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 tapahtui käänne, josta puhuttiin jo suoranaisena vauvabuumina.
Vuonna 2021 Suomessa syntynyt jo lähes 4 000 vauvaa enemmän kuin vuonna 2019. Myös hedelmällisyysluku kohosi jopa 1,46:teen asti.
Selittävänä syynä nousulle nähtiin muun muassa korona. Pandemian sulkiessa paikat ja rajoittaessa liikkumista ajateltiin suomalaisilla olevan enemmän aikaa keskittyä perheen perustamiseen ja lasten saamiseen.
Jalovaara ei pistäisi asiaa kuitenkaan liikaa koronan piikkiin.
– Vaikka koronakriisissä saattoi olla jotain, mikä voisi lisätä lasten saantia, samalla esimerkiksi parisuhteiden muodostaminen on vaikeutunut. Se taas on vahvasti yhteydessä siihen, että syntyvyyden laskussa kolme neljäsosaa on sitä, että ensimmäisiä lapsia syntyy vähemmän.
Viime vuonna positiivisesti alkanut noususuunta katkesikin kuin seinään.
Syntyvyyden nopea käänne yllätti Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirchin.
– Kuulumme alhaisempiin syntyvyyden maihin maailmassa.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo muistuttaa, että jos syntyvyys pysyy pitkään matalana, on sillä myös yli sulkupolven yltäviä vaikutuksia. Pienen syntyvyyden aikaan syntyvät lapset ovat noin 30 vuoden päästä tilanteessa, jossa lastensaanti on ajankohtaista, mikä taas pitää yllä matalaa syntyvyyttä.
Kokonaisuutta katsoen tilanne on vakava. Niin vakava, etteivät yhden tai kahden vuoden positiiviset pompahdukset poista matalan syntyvyyden ympärille rakentuvia ongelmia.
– Lapsia on syntynyt ja tulee syntymään vähemmän, Jalovaara kiteyttää.
Tutkija havainnollistaa asiaa pakkasesimerkin avulla.
– Sanotaan, että pakkasta on vaikka 30 astetta ja putket paukkuu. Jos jonain toisena päivänä pakkasta on enää 29 astetta, totta kai on kivaa, että lämpenee, mutta edelleen on pirun kylmä.
Tämä tosiasia ei saisi Jalovaaran mukaan kadota asiasta puhuttaessa. Syntyvyyden laskussa on kyse pitkän ajan kehityksestä, johon ei ole nähtävissä suurta muutosta parempaan. Ja jos vaikka syntyvyys lähtisikin tulevaisuudessa pysyvään nousuun, kestäisi lukuisia vuosia ennen kuin se kääntäisi suuren laivan suuntaa.
”Syntyvyyden lasku kiihdyttää jo entisestään nopeaa väestön ikääntymistä. Tämä haastaa yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Samaan aikaan maamme väestö ikääntyy valtavalla vauhdilla. Jo nyt Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän 65-vuotiaita kuin suuressa osassa muista maailman valtioista.
Samaan aikaan työikäinen väestö on Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt jo vuodesta 2009 lähtien.
Jalovaaran mukaan tilanteesta on syytä olla huolissaan.
– Syntyvyyden lasku kiihdyttää jo entisestään nopeaa väestön ikääntymistä. Tämä haastaa yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Jos suomalaiset itse saisivat päättää, olisi syntyvyys nykyistä korkeampi.
– Suomalaiset toivovat edelleen noin kaksi lasta, mutta toiveet eivät toteudu, Rotkirch kertoo.
Väestöliitön turkimusjohtaja Anna Rotkirch pitää viime vuonna tapahtunutta syntyvyyden romahdusta yllättävänä.
Asia käy ilmi myös Väestöliiton tammikuussa julkaisemasta tuoreesta perhebarometrista. Sen mukaan lastensaantiaikeita alentavat erilaisiin elämänvaiheeseen liittyvät tekijät, taloudellinen ahdinko sekä huoli tulevaisuudesta ilmastokriisin alla.
Esimerkiksi alle 35-vuotiailla yhden lapsen vanhemmilla keskeisin syy lykätä lastensaantia oli perheen taloudellinen tilanne, barometrissa kerrotaan.
Myös työn ja perheen yhteensovittaminen on aiempaa useammin lykkäämisen taustalla.
Suomalaiset, jotka haaveilevat ensimmäisestä lapsesta, taas pitivät perheen perustamisen suurimpana esteenä muun muassa sopivan kumppanin löytymättömyyttä. Moni ei ole myöskään valmis luopumaan nykyisestä elämäntyylistään.
Juttua muokattu 27.1. klo 11:08: Jutussa puhuttiin aiemmin yhdessä kohtaa syntyvyyden kasvusta. Korjattu kohta syntyvyyden laskuksi.