Onko suomen kielen vanha ominaisuus, omistusliite, katoamassa? Tätä pohditaan Twitterissä, tällä kertaa S-ryhmän Alepan mainosten yhteydessä.
Alepan keltainen mainosjuliste julistaa ympäri pääkaupunkiseudun ”sinun kortteli, sinun valikoima”. Mainoksessa ei ole käytetty omistusliitettä, eli possessiivisuffiksia, joka yleiskielessä kuuluisi omistettavien asioiden perään.
Mainoksesta twiittasi Kelan ohjelmajohtaja Pipsa Lotta Marjamäki. Keskusteluun osallistui monta tuttua nimeä. Esimerkiksi Peter Nyman ehdottaa, että tyylillisesti parempi olisi ollut muotoilu ”sun kortteli, sun valikoima”.
Omistusliitteen puuttuminen tuntuu ärsyttävän monia.
– Oikein korvaan otti kun kuulin TV-mainoksen, yksi kommentoijista kirjoittaa.
Osa kuitenkin kertoo jo tottuneensa kyseisen kaltaisiin muotoiluihin.
– Parin viime vuoden aikana olen alkanut hyväksyä asian. Kieli elää. Eri tilanteissa tarvitaan eri sävyjä. Tässä tuo on ihan okei.
Mainoksen muotoilu ei suinkaan ole harvinainen. Esimerkiksi operaattori Telialla on jo vuosia ollut käytössä Minun Telia -sovellus. Se juontaa juurensa vuosien takaiseen Minun Sonera -konseptiin.
Monet yritykset ovat käyttäneet samaa muotoilua, esimerkiksi Fazer on nimittänyt räätälöityjen suklaalevyjen palveluaan Minun Siniseksi.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielenhuoltajan Henna Leskelän mukaan omistusliitteettömyys on yleistynyt kielenkäytössä ja siten myös mainoksissa. Leskelä vastaa kielikysymyksiin Kotuksen neuvontanumerossa.
– Olen jopa saanut itse tässä neuvontapuhelimessa palautetta, että minun possessiivisuffiksini olivat jääneet matkan varrelle, hän kertoo.
Omistusliitteiden lisäksi ihmisiä ärsyttävät mainoksissa etenkin tavuviivojen puuttuminen, virheellinen tavutus tai sanojen epäselvä rivitys. Lisäksi englanninkielisten lainasanojen runsaus saa kieli-intoilijat tuohtumaan. Leskellä on nähnyt paljon kyselyjä siitä, mikä on podcast suomeksi.
– Ihmiset eivät pääse yli siitä, että se nyt vain on podcast.
Alepan uusin mainos ei ole ollut kaikkien mieleen.
Välillä kielikeskustelussa on jopa spekuloitu, voivatko omistusliitteet kadota suomen kielestä kokonaan. On mietitty, milloin Kotus muuttaa ohjettaan niin, että omistusliitteettömyys on yhtä suositeltavaa kuin niiden käyttökin.
– Ei sellaisesta vielä ainakaan ole ollut puhetta, mutta en tiedä, miten kielen kehitys lähivuosikymmeninä menee. Esimerkiksi viron kielessähän omistusliitteitä ei ole käytössä ollenkaan.
Leskelän mukaan possessiivisuffiksit ovat edelleen tärkeitä kirjoitetussa kielessä, kuten lehtiteksteissä, asiakirjoissa ja muissa virallisissa teksteissä. Myös puhutussa kielessä ne ovat paikallaan, jos puhe on muutenkin huoliteltua.
”En tiedä, miten kielen kehitys lähivuosikymmeninä menee.
Kelan ohjelmajohtaja Marjamäki toteaa viestiketjussa, että markkinointiteksteissä on liikkumavaraa, mutta samankaltainen muotoilu tuskin menisi läpi esimerkiksi Kelan asiakasviestinnässä.
Raivostuttaneesta asiakasviestinnästä löytyy esimerkki muutaman vuoden takaa, kun Posti muutti viestiensä kielen ”kaverilliseksi”. Puhekielisyyttä kritisoitiin tuolloin muun muassa siitä, että se saa viestin vaikuttamaan huijaussähköpostilta.
SOK:n markkinoinnista annetaan yksinkertainen syy sille, miksi omistusliite on jätetty pois kaupungilla nähtävistä pysäkkimainoksista.
– Silloin, kun puhutaan perheestä tai vastaavasta yhteisöstä, niin silloin ainakin Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on erittäin OK käyttää tällaista tunnesävyistä liitettä. Se on se, mikä tässä on taustalla, Alepan markkinoinnista vastaava Krista Kallio selittää.
”Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on erittäin OK käyttää tällaista tunnesävyistä liitettä.
Alepan mainoksessa puhutaan siis yhteisölle, vaikka siinä lukee ”sinun”. Tarkoitus on luoda kuvaa Alepasta lähiyhteisön lähikauppana.
Kielenhuoltaja Leskelä huomauttaa, että mainoksessa on asuinalueita niiden lempinimillä. Niinpä puhekielinen muotoilu sopii kokonaisuuteen. Kuitenkaan se ei ole täysin onnistunut, koska muoto ”sinun” on kovin yleiskielinen.
