Tutkija kommentoi Niinistön Ukrainan-vierailua: ”Ehkä tällainen kokemus auttaa ymmärtämään Suomen avun arvon”

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi, että oli Sauli Niinistölle tärkeää nähdä sodan kauhut omin silmin.

24.1. 20:29

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee parhaillaan Ukrainassa. Niinistö tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tiistaina Kiovassa.

Presidentit keskustelivat muun muassa Venäjän 11 kuukautta sitten aloittaman hyökkäyssodan ajankohtaisesta tilanteesta, Suomen poliittisesta ja materiaalisesta tuesta Ukrainalle sekä Ukrainan pyrkimyksistä oikeudenmukaisen rauhan aikaansaamiseksi.

Lue lisää: Kuvat: Tältä näytti Niinistön koskettava vierailu Ukrainaan

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi että Zelenskyin ja Niinistön tapaamisella annettiin vahva kuva Suomen ja Ukrainan yhteistyöstä.

Lue lisää: Ukrainalaissotilaat kyselivät Niinistön kotipaikkakunnasta – sitten alkoi vitsailu

– Olemme nähneet jo pääministeri Sanna Marinin vierailun Kiovaan. Oli hienoa, että myös presidentti Niinistö oli osoittamassa tukea paikan päällä, Vanhanen mietti.

Niinistö vieraili myös Borodjankassa ja Butshassa, joissa hänelle esiteltiin sodan tuhoja ja kerrottiin Venäjän hyökkäyksen siviileille aiheuttamista kärsimyksistä.

Vanhasen mielestä Niinistön vierailu rajuille taistelupaikoille oli tärkeä.

– Monesti sota jää sivullisille kaukaiseksi. Kun itse näkee, mitä on tapahtunut, ehkä konkreettisemmin ymmärtää sen avun tarpeen. Ehkä tällainen kokemus auttaa ymmärtämään Suomen avun arvon, Vanhanen arvioi.

Presidentti Sauli Niinistö näki sodan tuhot omin silmin Borodjankassa.

Vanhanen korostaa, että sotaa ei voiteta puheilla tai seremonioilla – konkreettista apua Ukrainaan tarvitaan. Ja lisäksi järjestelmällisesti.

Samaa sanoi Niinistö presidenttien tiedotustilaisuudessa, kun hän totesi, että se ei Ukrainaa juuri auta, jos joku antaa yhden tankin ja joku muu toisen.

Vanhanen sanoo, että mikäli saavutetaan kollektiivinen päätös, että Ukrainalle toimitetaan esimerkiksi Leopard-tankkeja, Suomi on todennäköisesti koalitiossa mukana.

Tutkija Henri Vanhanen sanoo, että presidenttien tapaamisella annettiin vahva kuva Suomen ja Ukrainan yhteistyöstä.

– Aika varmasti Suomelle on esitetty presidenttien keskusteluissa toive, voiko Suomi olla osa koalitiota. On vaikea ajatella, että Suomi ei tukisi Ukrainaa. Se, missä muodossa tuki tapahtuu, voi sitten vaihdella. Määrä ja laatu ovat kiinni poliittisista päättäjistä, Vanhanen luonnehti.

Ukrainassa muistetaan toistuvasti mainita, että Suomi taisteli onnistuneesti Neuvosto­liittoa vastaan 80 vuotta sitten.

Mikä sen vertauksen merkitys on?

– Se on omalla tavallaan osoitus siitä, miten ennakkoajatuksia voidaan uhmata paperilla täysin ylivoimaista vastustajaa vastaan. Ehkä Suomen tarina on opetus siitä, että vastaan voidaan panna myös niissä oloissa, jotka ovat äärimmäisen epävarmoja. Se toimii varmasti rohkaisevana esimerkkinä ukrainalaisille, Vanhanen mietti.

Ehkä Suomen tarina on opetus siitä, että vastaan voidaan panna myös niissä oloissa, jotka ovat äärimmäisen epävarmoja. Se toimii varmasti rohkaisevana esimerkkinä ukrainalaisille.

Vanhanen kuitenkin korostaa, että jokainen päivä ja sekunti ovat tärkeitä. Sotilaallista apua Ukrainalle ei voi lykätä liian kauaksi.

Vanhanen nostaa esiin esimerkiksi Saksan, joka ei tunnu osaavan päättää, lähettääkö Leopardeja Ukrainaan vai ei. Vanhasen mukaan on ollut vaikea nähdä, mikä on Saksan todellinen linja.

Saksan maine luotettavana liittolaisena kärsii, jos Saksa ei pysty tarjoamaan apua silloin, kun sitä tarvitaan.

– Tuntuu, että Saksassa ja heidän liittokanslerinsa Olaf Scholzin ympärillä pyörii aura, jossa pelätään Venäjän reaktioita. Venäjän uhkailu ja pelottelu näyttävät purevan Saksaan, Vanhanen sanoo.

– Paine saada Saksa liikkeelle on kova. Saksan maine luotettavana liittolaisena kärsii, jos Saksa ei pysty tarjoamaan apua silloin, kun sitä tarvitaan, Vanhanen lisää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?