Poliisikoulun valinta­kokeessa tie tyssää suurimmalla osalla yhteen asiaan – pärjäisitkö sinä?

Hakijoiden määrä ei ole ongelma, sillä heitä oli viime vuonna yli 5 400. Sen sijaan laadusta näyttää olevan pulaa.

Viime vuonna 400 paikasta vain 255 saatiin täytettyä.

24.1. 6:30

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) valintakokeiden ensimmäinen vaihe elokuussa alkavaan koulutukseen alkoi tänään ja jatkuu perjantaihin asti.

Kokeet pidetään Tampereella ja kokeisiin osallistuu noin 450 hakijaa ryhmästä, jotka ovat hakeneet kouluun loka–marraskuun hakujaksolta.

– Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu fyysinen testi, kirjallinen koe ja psykologisia testejä. Valintakoepäivä kestää yhteensä lähes kymmenen tuntia, kertoo opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapala Polamkin tiedotteessa.

Poliisikouluun riittää hakijoita, mutta silti kaikkia aloituspaikkoja ei saada täytettyä.

Viime joulukuussa Aamulehden haastattelussa Haapala kertoi, että joillain hakijoilla voi olla epärealistinen kuva poliisin työstä.

– Sillä on väliä, onko motivaatio hakea koko kouluun otettu jostain tv-sarjasta vai onko hakijalla ymmärrystä siitä, mitä työ oikeasti pitää sisällään.

Haapala tuskin tarkoitti tv-sarjoilla ohjaajasuuruus Jouko Turkan Kiimaisia poliiseja, vaan todennäköisesti yhdysvaltalaisia toimintasarjoja, jossa yksi poliisi pelastaa pomminvarmasti päivän ja saa pormestarilta kaupungin kultaisen avaimen.

Oli miten oli, edellisen kerran aloituspaikat on saatu täytettyä vuonna 2018 koulunsa aloittaneiden osalta.

Esimerkiksi viime vuonna 400 paikasta saatiin täytettyä vain 255.

Hakijoiden määrä ei ole ongelma. Heitä oli viime vuonna yli 5 400. Sen sijaan laadusta näyttää olevan pulaa.

Eniten pisteitä on valintakokeessa jaossa juuri soveltuvuuden arvioinnista, jonka osuus loppupisteytyksessä on yhteensä 50 prosenttia. Kirjallisesta kokeesta on jaossa 30 prosenttia kokonaispisteistä, ja fyysisen testin osuus on 20 prosenttia.

Tämän lisäksi valintaprosessiin kuuluvat niin terveystarkastus, huumausainetestaus, suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys kuin uimataidon todistaminenkin.

Soveltuvuuden arvioinnit pitävät sisällään muun muassa psykologisia testejä.

– Ne ovat sellaisia testejä, jotka liittyvät persoonallisuutta ja kykyä testaaviin asioihin ja joissa mitataan muun muassa ongelmanratkaisutilanteita, kertoo opintoasiainpäällikkö Haapala IS:lle.

– Kyseiset testit eivät ole meidän keksimiämme, vaan ne ovat ihan sertifioituja ja palveluntuottajilta ostettuja.

Esseen kirjoittamisessa taas mitataan muun muassa tekstin oikeakielisyyttä ja sisältöä.

– Juuri esseeseen ei kenelläkään tyssää kouluun pääsy.

Liikuntaan sen sijaan tyssää.

Esimerkiksi 1 500 metriä pitää juosta miesten osalta alle 7 minuuttiin ja naistenkin alle 7.45.

– Pitää muistaa, että nämä urheilusuoritukset tehdään melko tiiviissä tahdissa eli ei ole mitään pitkiä lepotaukoja eri suoritusten välissä.

Jos juoksu menee sekunninkin alimman pisterajan yli, on se näkemiin ja ensi kerralla uusi yritys.

– Kyllä näitä on valitettavan paljon. Oikeastaan ihmeellisen paljon. Kymmeniä suunnilleen joka kerta, Haapala ruotii.

Voima- ja ketteryyskokeissa käydään läpi muun muassa vanha klassikko eli penkkipunnerrus. Miesten on saatava penkistä nousemaan 65 kiloa ja naisten 35 kiloa.

Lisäksi kokeissa tehdään ylätaljavetoja. Miehet voivat tehdä ylätaljan sijasta leuanvetoja.

Kaikki valintakokeiden tarkat sisällöt näet täältä.

Polamkin opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapala kertoo, että hakijamäärät ovat olleet hyvällä tasolla, mutta kokeen läpäisijöitä ei ole ollut viime vuoden aikana tarpeeksi.

Mikä näistä on yleisesti vaikein tai mihin haaveet kouluun pääsemisestä suurimmalla osalla kaatuvat?

– Kyllä ne ovat soveltuvuustestit ja nimenomaan persoonallisuustestit.

Oletko huolissasi, että kaikkia neljääsataa aloituspaikkaa ei saada täytettyä?

– En ole huolissani.

Viime vuosina on ollut kuitenkin vaikea saada hakijoita?

– Hakijamäärät ovat olleet tasaisia ja hyvällä tasolla, mutta kokeen läpäisijöitä ei ole ollut viime vuoden aikana tarpeeksi.

Haapala muistuttaa, että nykyisessä hallitusohjelmassa poliisien määräksi on kirjattu 7 500.

– Jos meillä olisi ollut joka vuosi 400 aloittajaa, niin meillä olisi tällä hetkellä satoja työttömiä poliiseja.

Näetkö tämän tulevaisuudessa uhaksi turvallisuudelle, jos poliiseiksi ei valmistu tarpeeksi ammattilaisia?

– Näen uhaksi sen, jos rimaa lasketaan ja tänne otetaan soveltumattomia ihmisiä kouluun. Totta kai se on uhka, jos ei saada tarpeeksi jengiä, mutta sama se on myös hoitoalalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?