Asiantuntija kertoo, miksi Erdogan siirsi vaaleja Turkissa – näin tulos vaikuttaa Suomen Nato-hakemukseen

Mielenosoitukset, Suomen ja Ruotsin sekä Turkin edustajien välisten tapaamisten peruuntuminen ja Turkin vaalien ajankohdan siirtyminen ovat herättäneet keskustelua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnin kohtalosta.

Tutkija Toni Alarannan mukaan Ruotsin mielenosoituksissa poltettu Koraani herätti Turkissa laajaa paheksuntaa.

23.1. 18:06

Suomen ja Ruotsin matkaan puolustusliitto Naton jäseniksi on tullut viime aikoina lisää kuoppia.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti sunnuntaina, että maan vaalit järjestetäänkin alun perin suunnitellun kesäkuun sijaan jo 14. toukokuuta. Päätös herätti pohdintaa siitä, vaikuttaako siirto Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointiin Turkin parlamentissa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto on toivonut, että Turkki ratifioisi asiakirjat hyvissä ajoin ennen vaaleja, tai sitten uuden parlamentin järjestäytymisen jälkeen ennen Naton seuraavaa, heinäkuussa järjestettävää huippukokousta.

Vaalien siirtymisen lisäksi keskustelua ovat herättäneet Ruotsissa järjestetyt Turkki-vastaiset mielenosoitukset ja protestit. Turkki raivostui Ruotsille pahanpäiväisesti, kun Tukholman kaupungintalon edustalle ripustettiin roikkumaan Erdogania esittävä nukke pari viikkoa sitten.

Äärioikeistolaispoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin Tukholmassa Turkin suurlähetystön lähistöllä mielenosoituksessa lauantaina.

Mielenosoittajat pitelivät ei Natolle -lakanaa lauantaina Tukholmassa järjestetyssä mielenosoituksessa.

Tapauksen johdosta Turkki kutsui Ruotsin Turkin-suurlähettilään puhutteluun ja peruutti Ruotsin valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin vierailun Ankaraan. Samalla peruuntui myös eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk) matka, sillä kaksikon oli määrä lentää Turkkiin yhdessä.

Ministeri Haaviston mukaan tapaamisten peruuntumiset Suomen ja Ruotsin sekä Turkin edustajien välillä jarruttavat ratifiointiprosessia. Haavisto totesi STT:lle provokaatioiden vaikuttavan helposti mielialaan ja tunnelmiin sekä herättävän vastareaktioita. Hänen mukaansa Nato-prosessissa olisi tärkeää ”pitää katse pallossa”.

Lauantaina Ruotsissa järjestettiin useita Turkki-vastaisia mielenosoituksia. Yhdessä niistä äärioikeistolaispoliitikko Rasmus Paludan poltti muslimien pyhän kirjan, Koraanin, Turkin suurlähetystön lähellä. Turkki tulistui siitä, että Ruotsi oli myöntänyt luvan mielenosoitusten järjestämiseen, ja peruutti Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsonin vierailun maahan. Jonsonin oli määrä matkustaa Ankaraan ensi viikolla.

Turkissa poltettiin lauantai-iltana Ruotsin lippu vastaiskuna Rasmus Paludanin teolle.

Kysyimme Ulkopoliittisen instituutin vanhemmalta tutkijalta Toni Alarannalta, kuinka vaalien siirtyminen ja mielenosoitukset vaikuttavat Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiin.

Mitä siirtyneet vaalit tarkoittavat Suomen jäsenyyden ratifioinnin kannalta?

– Turkin parlamentti, jonka pitäisi käsitellä ratifiointi muodollisesti, jää vaalitauolle kuukautta ennen vaaleja. Se tarkoittaa sitä, että ratifiointien suhteen tuskin tapahtuu mitään ennen vaaleja. Ratifiointeja voidaan odottaa seuraavaksi mahdollisesti toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa.

Miksi vaaleja siirretään?

– Vaalien ajankohtaa on spekuloitu ja pyöritelty. Se perustuu siihen, minkä ajankohdan Erdogan ja kumppanit laskevat olevan heille edullisin aika pitää vaalit. Maan lainsäädäntöä on muutettu niin, että virkamiesten palkkoja on nostettu, ja kansalaisille on annettu erilaisia taloudellisia helpotuksia. Tämä vaikuttaa keväällä kansalaisten ostovoimaan ja taloudelliseen tilanteeseen positiivisesti. Erdogan kumppaneineen on siis laskenut niin, että vaalit kannattaa pitää toukokuussa, jotta he saisivat mahdollisimman suuren suosion.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Voiko Erdogan hävitä vaaleissa? Jos voi, mitä se merkitsee Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnille?

– Kysymystä siitä, voiko Erdogan hävitä ja oppositio nousta valtaan, pidetään nyt maailmalla erittäin merkittävänä. Nyt testataan, onko Turkissa vielä mahdollista äänestää Erdogan ulos vallasta. Monet ulkomaiden tutkijat, minä mukaan lukien, olemme sitä mieltä, että se juna meni jo. On vaikea uskoa, että Erdogan suostuisi luopumaan vallasta. Ennen vaaleja ja vaalien aikana nähdään todennäköisesti erilaista manipulaatiota.

Jos Erdogan pystyy varmistamaan paikkansa Turkin johdossa ja jos asiat Yhdysvaltain hävittäjäkauppojen suhteen edistyvät, saatetaan Turkissa kesällä ajatella, ettei Nato-jumittelua kannata enää jatkaa. Jos oppositio onkin voittamassa, Erdogan ei hyväksy vaalituloksia, ja Turkki jää sisäpoliittiseen käymistilaan, ratifiointiasia voi hautautua sisäpoliittisen kuohunnan alle.

Kuinka Ruotsin mielenosoituksiin tulisi suhtautua?

– Meidän täällä Suomessa ja Ruotsissa tulee suhtautua mielenilmauksiin luonnollisena osana kansalaisyhteiskuntaa. Turhia provokaatioita, kuten Ruotsissa nähty Koraanin polttaminen, ei kaivata – tämä teko suututti Turkissa kaikki ja kiristää turhaan muutenkin jännittynyttä neuvotteluasetelmaa.

Mitä Suomi ja Ruotsi voivat nyt tehdä Nato-prosessia edistääkseen?

– Kaikki kohtuullinen on jo tässä neuvotteluasemassa tehty. Suomessa on tarkastettu lainsäädäntö, joka on samanlainen kuin muissa Nato-maissa. Ruotsissa oli vireillä lainsäädäntöuudistus, jossa kiristetään linjaa terrorisminvastaisessa taistelussa. Nämä lakimuutokset ovat tulossa voimaan.

Meillä on itsenäiset tuomioistuimet, jotka päättävät karkotusasioista, eivätkä niihin voi hallitukset puuttua. Tämä ymmärretään periaatteessa myös Turkin päässä. Omana pelitaktiikkanaan maa väittää, että Ruotsin tulisi kumota oikeusistuimen päätöksiä, muttei sellaiseen ole ryhdytty. Se on tehty, mikä on ollut tehtävissä, ja nyt kannattaa vain laittaa jäitä hattuun.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan siirsi Turkin vaaleja ja tulistui Ruotsissa järjestetyistä mielenosoituksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?