Osa lapsista aloittaa Suomessa kolmos­­luokan luku­taidottomina – nämä tekijät voivat vaikuttaa menestykseen

Arvion mukaan niin syntymä­kuukausi kuin asuinpaikka voivat vaikuttaa menestykseen.

Oppilaiden osaaminen oli kehittynyt tasaisesti eri puolilla maata suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa, mutta eräällä oppilasryhmälle varsinkin korona-aika teki hallaa.

17.1. 0:06

Kolmosluokalle on Suomen kouluissa edennyt korona-aikana satoja sellaisia oppilaita, jotka eivät vielä osaa kunnolla lukea. Tieto selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin pitkittäisarviosta, joka julkaistaan tiistaina.

Pitkittäisarvionnissa selvitettiin vuoden 2020 syksynä kolmasluokkalaisten osaamista matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen selvitys siitä, miten osaaminen kehittyy kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Arvion mukaan lapset aloittavat kolmannen kouluvuotensa pahimmillaan järisyttävän erilaisista lähtökohdista. Huimat osaamiserot huolettavat Karvin arviointiasiantuntijaa Annette Ukkolaa.

Hänen mukaansa samalla luokalla voi olla oppilaita, joiden osaamisessa on vuosien välimatka.

– Osalla on vaikeuksia vielä mekaanisen lukemisen kanssa. Toiset kamppailevat sanojen lukemisen kanssa, ja jotkut lukevat täyspitkiä romaaneja sekä ymmärtävät ja tulkitsevat lukemansa merkityksiä, hän sanoo.

Arviointiin osallistui yhteensä 8 046 oppilasta 274 koulusta. Heistä 7 064 oli suomenkielisistä ja 982 ruotsinkielisistä kouluista. Oppilaista 553 opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä. Osaamista mittaavat tehtävät tehtiin tietokoneilla tai tableteilla koulun opetuskielellä.

Arviosta selviää, että kaikkiaan matematiikan ja äidinkielen taidot näyttivät olevan 3. luokan alussa samalla tasolla eri puolilla Suomea. Lisäksi lähes jokaisen osaaminen kehittyi ensiluokasta asti lähtötasosta riippumatta.

Kolmannelle luokalle siirtyy kuitenkin myös oppilaita, joiden taidot ovat heikot niin äidinkielessä kuin matematiikassa. Noin viisi prosenttia ei osannut kunnolla lukea.

Ukkola arvioi, että Suomessa oppilas saa kuitenkin jatkaa seuraavalla luokka-asteelle monesti sosiaalisten syiden takia.

Tämä siitäkin huolimatta, että oppilaalla voi olla suuria vaikeuksia selviytyä kolmannen luokan oppisisällöistä.

– Opettajilla on tässä tilanteessa oma haasteensa eriyttää opetusta siten, että kaikki pääsevät kehittymään, hän pohtii.

PitkittäisarvioinNIN mukaan sukupuoli ei varsinaisesti selitä eroja osaamisessa tai sen kehityksessä alkuopetuksen aikana.

Sukupuoli selitti vain puoli prosenttia kokonaistuloksesta. Tyttöjen kokonaistulos oli hieman parempi kuin poikien, ja he osasivat äidinkieleen liittyvät tehtävät paremmin kuin pojat. Matematiikassa tyttöjen ja poikien taidot olivat samalla tasolla.

Sen sijaan yksilöiden väliset osaamiserot olivat valtavia. Korkeampaa taitotasoa edistävät muun muassa vanhempien korkea koulutustaso, oppilaiden oma myönteinen asenne, motivaatio ja kaverisuhteet. Yksi taustatekijä näytti takaavan pomminvarman tuen kehitykselle: se oli lapsen lukuharrastus.

Ukkolan mukaan lukemista harrastavat lapset aloittavat kolmannen luokan yli vuoden etumatkalla ikäisiinsä nähden. Lukuharrastus näytti tukevan sekä äidinkielen että matemaattisten taitojen kehitystä.

Alkuvuonna syntyneet lapset menestyivät arvioinneissa paremmin kuin loppuvuonna syntyneet. Pitkittäisarviossa näiden tasoerojen havaitaan kaventuneen kolmosluokalle siirryttäessä, mutta ero on kuitenkin yhä havaittavissa.

Suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevien tulokset olivat selvästi muita heikompia.

Tuoreessa arviossa todetaan, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien kannalta suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevat oppilaat ovat heikommassa asemassa kuin muut oppilaat.

Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Oppiaineissa kehittyminen oli myös selvästi muita oppilasryhmiä heikompaa.

Ukkola on huolissaan siitä, miten heidät voitaisiin huomioida kouluissa paremmin.

– Yksi mahdollinen ratkaisu olisi tarjota heille kohdennettua tukea. Monelle olisi hyötyä joustavasta alkuopetuksesta, jossa saisi kehittyä omaan tahtiin.

Varsinkin kirjoitustaidon kehittymisessä havaittiin merkittäviä eroja. Suomenkielisissä kouluissa tytöt kehittyivät kirjoittamisessa hyvin. Suomenkielisten koulujen poikien ja ruotsinkielisten koulujen tyttöjen kehitys oli melko hyvää, mutta ruotsinkielisten koulujen poikien kehitys oli selvästi muita heikompaa.

S2-oppimäärää opiskelevat tytöt ylsivät kehityksessään ruotsinkielisten koulujen poikien tasolle. Kaikkein heikointa kehitys oli S2-oppimäärän pojilla.

S2-opetuksessa oppilaiden osaaminen kehittyi keskimäärin samankaltaisesti tytöillä ja pojilla. Osaaminen kehittyi vähiten niillä oppilailla, joiden lähtötaso oli ensimmäisen luokan alussa heikoin.

Tutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa, miten asuinpaikka voi osaltaan vaikuttaa alkuopetuksen osaamiskehitykseen. Oppilaiden osaamistason ja kehityksen vaihtelu koulujen välillä liittyy alueiden yleiseen eriytymiskehitykseen.

Arvioinnissa havaittiin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.

Osaaminen oli varsin tasaista eri aluehallintovirastojen alueilla, mutta S2-oppilaiden määrä heijastui myös alueellisiin tuloksiin erityisesti Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen avi-alueilla ja kaupunkimaisissa kunnissa. Ukkolan mukaan alueiden ja koulujen sosiaalinen, koulutuksellinen ja taloudellinen huono-osaisuus jakaantuvat epätasaisesti asuinalueille. Nämä ominaisuudet näkyvät myös epätasaisesti alueiden kouluissa.

Koulujenväliset erot syntyvät nimenomaan kaupungeissa, joissa alueiden tilanteet ovat vaihtelevia ja koulutustarjontaa on enemmän kuin pienissä kunnissa. Pitkittäisarvioinnissa suositellaan, että konkreettisilla toimilla pyrittäisiin hillitsemään tasoerojen kasvamista entisestään.

Myös pandemia ja sen poikimat etäopinnot kohtelivat oppilaita eriarvoisesti.

Arvion mukaan karanteenit, eristykset, poissaolot ja etäopetusjaksot saattoivat vaikuttaa konkreettisesti yksittäisten oppilaiden ja koulujen tuloksiin oppimistulosarvioinneissa.

– Arvioinnissa todettiin, että kaiken kaikkiaan etäopetus on vaikuttanut eniten niihin oppilaisiin, jotka eivät ole saaneet oppimiseen tukea kotoaan. Tämä oppilasjoukko on suuri. Voidaan arvella, että etäopetus on vaikuttanut erityisesti S2-oppilaisiin, jotka eivät kotonaan tai lähiympäristössään päässeet samalla tavoin kuulemaan ja käyttämään suomea tai ruotsia, Ukkola summaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?