Espoolainen Erik Wikström, 39, innostui herkullisista piparkakkutaloista jo lapsuudessa. Hänen äitinsä rakensi piparitaloja jo 80-luvulla.
– Oma äitini teki piparkakkutalon meille junnuna, Wikström sanoo.
– Aloitin piparitalojen rakentelun yhdessä omien lasteni kanssa 5–6 vuotta sitten.
Hän on neljän 7–15-vuotiaan lapsen isä. Kun Wikströmin lapset olivat alle kymmenvuotiaita, he pyysivät isää tekemään piparkakkutalon ensimmäisen adventin aikoihin.
– Äidin reseptien mukaan lähdin liikkeelle, tiesin, että pitää olla sulaa sokeria ja piparitaikinaa, Wikström kertoo.
Kun lapset olivat vielä aktiivisesti mukana rakentamisessa, he käyttivät paljon karkkeja. Silloin talo myös syötiin jo loppiaiseen mennessä parempiin suihin.
– Lasteni lemppareita olivat amerikan- ja ranskanpastillit glasyyrin ohessa, hän paljastaa.
Sittemmin lapset eivät ole enää osallistuneet leipomiseen, karkit ovat jääneet pois ja valmistusainekset ovat pelkistyneet. Tästä on tullut pääosin isän harrastus.
Joka vuosi Wikström on piirtänyt ja suunnitellut talot alusta loppuun. Piparkakkutaloista onkin muodostunut harrastus, johon menee yhä enemmän aikaa. Tänä vuonna aikaa meni kolme päivää.
– Kun lapset eivät olleet viikonloppuna kotona, otin lasillisen punaviiniä ja lähdin piirtämään taloa paperille, hän kertoo.
Erik Wikströmin piparkakkutaloprojekti kasvaa vuosi vuodelta. Talot vaativat huolelliset piirustukset.
Projekti alkaa aina piirtämällä. Kotileipuri piirtää kaavat oikeisiin mittasuhteisiin. Hän miettii, kuinka korkea rakennuksesta tulee ja tekee suunnitelmat niin, ettei talo kaadu. Mitä yksityiskohtia siihen voisi tänä vuonna keksiä?
– Haen kirjakaupasta paperia, missä on sentti kertaa sentti -ruudut. Joskus käytän pahvinpalasia ja käytän niitä muotteina, kun leikkaan raakaa piparitaikinaa.
Kartanomaiset piparkakkutalot vaativat paljon vaivannäköä. Tämän vuoden Villa Sukka -niminen talo on rakennettu 70 palasta. Kotileipuri on ratkaissut esimerkiksi pulleiden seinien ongelman painoilla. Seinistä saa sileät laittamalla painot piparilevyjen päälle.
– Laitan paistetun piparilevyn pöydän päälle, sitten pellin ja päällimmäiseksi 5 kilon käsipainon. Silloin puoliksi paistettu piparilevy litistyy ja seinistä tulee suorat. Lopuksi levy laitetaan vielä hetkeksi takaisin uuniin.
Tämän joulun idea kaari-ikkunoista tuli ruotsalaiselta bloggaajalta.
–Tein ikkunoiden kehykset liivatelehtien päälle. Kun pipari on jäähtynyt, liimaan toiselta puolelta kiinni glasyyrilla ja laitan painon päälle.
Tänä vuonna Erik Wikströmin piparkakkutalo on nimeltään Sukka ja uutuutena siinä on hienot kaari-ikkunat ja piparkakkumuotilla koristellut terassit.
Kaarevat ikkunat ovat myös olleet riesana. Ne pitää leikata joko ennen paistamista tai sitten erityisellä työkalulla heti paistamisen jälkeen. Myös parvekkeiden kaiteiden kanssa Wikström on jumpannut.
– Yleensä kaiteet ovat olleet vaikeita. Kun olin saanut terassin päätypalat yhteen, tein lumihiutalekuviot pienellä piparkakkumuotilla, hän kertoo tämän vuoden talosta.
Mikäli pipari rikkoutuu ”pipariksi”, sitä ei kuulemma enää kannata korjata.
– Ei auta kuin ottaa lisää piparitaikinaa pakasteesta sulamaan, hän kertoo.
Nykyään taloprojekti onkin enemmän taideprojekti kuin syömiskisa. Talot saattavat jäädä pöydälle pölyttymään, kunnes niitä ei voi enää syödä.
– Painetta projektiin tuo se, että joka vuosi talon pitää olla isompi ja näyttävämpi kuin edeltävän vuoden talo, Wikström nauraa.
– Kaiken kaikkiaan tämä on mukava ja palkitseva harrastus. Hyvää hermojen hallinnan harjoitusta, hän kertoo.
Oletko sinä tehnyt hienon piparkakkutalon? Lähetä kuva muidenkin iloksi! Kuvia voi lähettää WhatsAppiin numeroon 040-6609019 tai tällä lomakkeella.
