Viestikoekeskus-käräjät loppusuoralla – puolustus roimi syyttäjiä ja tivasi näyttöä rikoksista

Kuukausia kestänyt Helsingin Sanomia koskeva oikeusprosessi on tulossa päätökseensä. Puolustusasianajajien mukaan toimittajien syyllisyydestä ei ole olemassa näyttöä.

Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin keskiviikkona Viestikoekeskus-jutun loppulausuntoja. Vastaajista paikalla oli ainoastaan toimittaja Tuomo Pietiläinen (kuvassa oikealla).

14.12.2022 10:26

Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin keskiviikkona Helsingin Sanomien viestikoekeskus-jutun vastaajien loppulausunnot.

Helsingin Sanomien toimittajia Laura Halmista ja Tuomo Pietiläistä ja esimiesasemassa toimivaa Kalle Silfverbergiä syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Syyttäjä vaatii heille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta.

Syytteet liittyvät vuonna 2017 julkaistuun juttuun, joka käsittelee Puolustusvoimien Viestikoekeskusta. Jutun lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Toimittajat ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Halmisen ja Silfverbergin puolustusasianajaja Kai Kotiranta aloitti istunnon puheenvuorolla, jossa hän pyrki muun muassa osoittamaan, että vastuu jutun julkaisusta on ollut HS:n johdolla eikä toimittajilla, jotka syytetyn penkille päätyivät.

– He eivät päätä HS:n julkaisupolitiikasta ja siitä, mitä juttuja ja milloin lehdessä julkaistaan. On lähdetty liikkeelle isoilla tykeillä ja ne on suunnattu totaalisen väärin. Näiden vastaajien ei olisi koskaan pitänyt joutua tämän jutun vastaajiksi, Kotiranta sanoi.

Lue lisää: ”Kiroilu oli erittäin monipuolista, värikästä ja toistuvaa” – näin Viestikoekeskus-jutussa syytetty toimittaja kertoo kohtaamisestaan upseerin kanssa

Puolustuksen yhteenvedon mukaan Viestikoekeskusta käsittelevä artikkeli ei ole sisältänyt yhtään sellaista tietoa, mikä olisi säädetty salassapidettäväksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.

Näin ollen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ei puolustuksen mukaan ole näyttöä.

– Ajattelin, että sitä näyttöä olisi tänne tuotu, jos ei nyt panssarivaunulla niin edes pakettiautolla, asianajaja sanoi 2,5 tuntia kestäneen vyörytyksensä loppupuolella.

Viestikoekeskusta koskevilla tiedoilla ei ole puolustuksen mukaan ollut edes merkitystä enää vuonna julkaisuvuonna 2017, koska joukko-osasto oli lakkautettu. Puolustuksessa vedotaan myös siihen, että varsinainen tietovuoto on ollut Puolustusvoimissa eikä se ole ollut HS:n syy.

– Jos Puolustusvoimat olisi hoitanut oman tonttinsa asianmukaisesti, eikä siellä olisi ollut tietovuotoa, emme mekään täällä istuisi, Kotiranta sanoi.

Tietovuodosta puolustusvoimissa on käynnissä oma esitutkintansa, joka on yhä kesken.

Lue lisää: Puolustus­asianajaja: Kaius Niemeä on kuultu uudelleen rikoksesta epäiltynä Viesti­koe­keskus-asiassa

Kotiranta kiisti syyttäjien ja Puolustusvoimien omissa loppulausunnoissaan esittämän väitteen siitä, että asiassa olisi pystytty näyttämään, että HS:n juttu olisi perustunut salaisiin asiakirjoihin.

Asianajaja sanoi, että tällaisia asiakirjoja ei ole löydetty toimittajien hallusta.

Hyvin pitkälti samoihin argumentteihin nojasi toimittaja Tuomo Pietiläsen puolustusasianajaja Timo Ylikantola. Ylikantolan mukaan Viestikoekeskus-jutun tiedot ovat olleet saatavissa julkisista lähteistä.

– Missään asiakirjassa ei ole määritelty tai käsitelty edes leimaustasolla, että kyse olisi salassa pidettävästä tiedosta.

Ylikantola alleviivasi puheenvuorossaan, että Puolustusvoimilla olisi ollut mahdollisuus ja velvollisuus ryhtyä toimiin väitetyn turvallisuussalaisuuden paljastamiseksi, jos siihen olisi aihetta ollut.

Toimittaja Laura Halminen oli kertonut tuntemalleen Puolustusvoimien upseerille, että HS on tekemässä artikkelia Viestikoekeskuksesta.

– Miksi puolustusvoimat ei reagoinut HS:n aikeisiin julkaista artikkeli, josta se oli jo saanut tiedon? Ylikantola kysyi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että puolustusasianajajien mukaan toimittajien syyllisyydestä ei ole olemassa näyttöä.

Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtaja, eversti Esapekka Vehkaoja sanoi aiemmassa oikeusistunnossa, että Helsingin Sanomien toimittajat vaaransivat juttuprojektillaan Suomen ulkoisen turvallisuuden.

Vehkaoja katsoo syyttäjien tavoin, että syytetyt toimittajat käyttivät Viestikoekeskusta käsittelevien artikkeleiden laadinnassa tietoja, jotka oli määrätty Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäviksi.

Puolustusasianajaja Ylikantola puolestaan sanoi keskiviikkona, ettei Vehkaoja kuulemisessaan osannut kertoa, mitkä tiedot tarkalleen ottaen olisivat vaarantaneet Suomen turvallisuuden.

– Hän sanoi, ettei voi ottaa kantaa onko joku tieto turvallisuussalaisuuden kannalta keskeinen tieto vai ei. Eversti ei pystynyt näitä yksilöimään.

Lue lisää: Eversti Viestikoekeskus­jupakasta: Suomen ulkoinen turvallisuus vaarantui

Aiemmin maanpetosrikoksista epäiltiin myös lehden entistä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä ja toimituspäällikkö Esa Mäkistä. Heitä vastaan ei kuitenkaan nostettu syytteitä.

Kuluvan viikon tiistaina selvisi, että asiassa on taannoin tehty lisätutkinta ex-päätoimittaja Kaius Niemen osalta. Häntä on marraskuun lopussa kuultu uudestaan rikoksesta epäiltynä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kertoi selvittävänsä, tulisiko aiemmin tehtyä syyttämättäjättämispäätöstä arvioida uudelleen.

– Nyt täytyy arvioida, onko tullut sellaista uutta tietoa, jolloin pitää harkita päätöksen kumoamista. Tämä ratkaisu pyritään tekemään kohtuullisen nopeasti, Rappe sanoi tiistaina.

STT:n mukaan Kaius Niemi on kertonut uusissa poliisikuulusteluissa tulleensa tietoiseksi Viestikoekeskus-artikkelista viimeistään päivää ennen sen julkaisua. Artikkeli julkaistiin 16. joulukuuta 2017.

Lue lisää: Puolustus­asianajaja: Kaius Niemeä on kuultu uudelleen rikoksesta epäiltynä Viesti­koe­keskus-asiassa

Apulaisvaltakunnansyyttäjä arvioi nyt uudelleen, kumotaan Kaius Niemeä koskeva syyttämättäjättämispäätös.

Niemen mukaan toimituksen johto teki julkaisupäätöksen jutusta. Niemi ei kommentoinut tarkemmin sitä, ketkä henkilöt päätöksen tekivät, mutta sanoi, että nyt syytteessä olevat kolme toimittajaa eivät olleet päätösprosessin kanssa missään tekemisissä.

–  Toimituksen johto on tehnyt julkaisupäätöksen asiassa perjantaina 15.12.2017, eikä tässä päätösprosessissa ole vastaajana oleva kolmikko ollut missään tekemisissä, Niemi sanoi 28. marraskuuta tehdyssä lisätutkintakuulustelussa.

– Mitä tulee minun tai muun johdon päätöksentekoon, sillä ei ole syyttäjän mukaan merkitystä nyt käynnissä olevalle oikeudenkäynnille, eikä siten myöskään syytettyjen oikeudelliseen asemaan.

Myöhemmin selviää, millä laajuudella Viestikoekeskus-juttua käsitellään käräjillä uudelleen, mikäli Niemeä vastaan nostetaan syyte.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?