Terveydenhuollon ammattilaisilta hurja epäilys: Haluaako THL sairastuttaa suomalaiset koronaan?

IS:n tietojen mukaan moni asiantuntija epäilee, että THL:ssä hybridi-immuniteettitutkimus ja rokotussuositus ovat sekoittuneet keskenään ja että hybridi-immuniteettitutkimus sanelee tahdin, kun rokotussuosituksia ei laajenneta muun maailman tavoin.

3.11. 13:26

Monet terveydenhuollon ammattilaiset ihmettelevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toimintaa tämän hetken koronarokotuslinjauksissa. He ovat arvostettuja alansa asiantuntijoita, mutta juuri kukaan heistä ei halua puhua asiasta julkisuudessa nimellään.

Lue lisää: THL: Työ­ikäiset eivät tarvitse tällä hetkellä uusia korona­rokotteita – laajojen rajoitus­toimien toden­näköisyys on pieni

Suomi on tällä hetkellä ainoa EU-maa, joka ei rokota sote-henkilöstöä tehosteannoksin eli neljännellä rokotteella. Neljännen rokoteannoksen ylipäätään saavat vain yli 60-vuotiaat sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat.

Samaan aikaan THL tekee hybridi-immuniteettitutkimusta eli tutkimusta koronarokotuksen ja sairastetun infektion antamasta yhteissuojasta.

Lue lisää: THL jyrähtää Krista Kiurulle: ”Lisärokotteella ei voida enää merkittävästi parantaa vastetta”

THL tiedotti tiistaina, että sairastettu koronatauti yhdessä koronarokotusten kanssa tuottaa voimakkaimman ja pitkäkestoisimman suojan vakavaa koronatautia vastaan. Meta-analyysin mukaan suoja säilyy ainakin vuoden ajan yli 95 prosentissa.

Nyt osalla terveydenhuoltoväestä ja tutkijoista on noussut epäily siitä, että meneillään oleva hybridi-immuniteettitutkimus vaikuttaa sote-henkilöstön sekä muun väestön rokotussuosituksiin.

THL on rokotusasioissa keskeinen toimija. Se laatii kansallisen rokotusohjelman, joka määrittelee suomalaisille annettavat rokotukset. THL on myös kansallisen rokotussuosituksen antava viranomainen, eli sen suosituksesta kansa joko rokotetaan tai ei rokoteta.

THL ei suosittele sote-henkilöstölle neljättä rokoteannosta, vaikka kaikissa muissa EU-maissa niin tehdään.

Erityistä pohdintaa aiheuttaa se, että samat henkilöt sekä antavat rokotussuosituksia että tekevät hybridi-immuniteettitutkimusta. Esiin on noussut mm. ylilääkäri Hanna Nohynekin nimi.

Nohynek on jäsenenä kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä Krarissa, joka valmistelee koronarokotteiden käyttöön liittyviä THL:n suosituksia. Nohynek käyttää Krarissa erityisen suurta valtaa, sillä hän on elimen sihteeri ja valmistelee Krarin esitykset.

Nohynek sanoo, että THL:n tehtävät on määrätty laissa ja THL on tarkka, että se pyrkii täyttämään sille asetetut tehtävät.

– Yksi THL:n lakisääteinen tehtävä on seurata tartuntatautien ilmaantuvuutta Suomessa. Toinen on seurata rokotusohjelman vaikuttavuutta, mikä tarkoittaa rokotteiden tehokkuuden ja turvallisuuden seurantaa.

– Tartuntatauteja voidaan seurata osoittamalla itse taudinaiheuttaja tai sen osia elimistöstä tai sitten mittaamalla taudinaiheuttajan synnyttämää immunologista vastetta, yleensä vasta-aineita. Rokotusohjelman vaikuttavuutta voidaan seurata yhdistämällä tartuntatautirekisterin ja rokotusrekisterin tietoja. Toinen tapa seurata rokotusten vaikutusta on tutkia niiden synnyttämää vasta-ainevastetta. Se mitä THL:ssä tehdään, on tarkoin punnittua, Nohynek sanoo.

Nohynek sanoo, että koronarokotusten immuunivastetutkimuksessa halutaan nähdä, miten hyvin rokotteet saavat aikaan vasta-aineita. Koronaepidemian serologisessa seurantatutkimuksessa taas nähdään, mikä osa väestöstä on kohdannut koronaviruksen.

– Laboratoriovarmistettu virustestaus ei anna enää luotettavaa kuvaa, kuinka moni on kohdannut koronaviruksen, kun PCR-testejä ei tehdä enää kaikista tapausepäilyistä. Vain PCR-testien tiedot tallentuvat tartuntatautirekisteriin. Ihmiset testaavat kotona antigeenitesteillä tai eivät testaa ollenkaan. Tässä tilanteessa serologinen otanta kertoo keskimääräisestä viruskohtaamisesta ja on tärkeä työkalu koko epidemian seurannan ja toimien kannalta, Nohynek sanoo.

Mitä Nohynek ajattelee omista rooleistaan rokotussuositusvalmistelijana ja kliinisenä tutkijana?

– Kenen meillä pitäisi tehdä tällaista tutkimusta? Vasta-ainetutkimusta THL:ssä on tehty jo vuosikymmeniä kansallista rokotusohjelmaa palvelemaan. Esimerkiksi jäykkäkouristus- ja poliovasta-ainetutkimuksia on hyödynnetty ohjelman seurannassa ja suositusten ajantasaistamisessa.

– Esimerkiksi Britanniassa on hirveän paljon enemmän julkista ja säätiöiden rahaa, joten tutkimuksia voidaan tehdä yliopistojen kautta, vaikka esimerkiksi julkisella viranomaisella Public Health Englandilla on omaa tutkimustoimintaa myös, Nohynek sanoo.

IS:n haastattelemat terveydenhuollon ammattilaiset sanovat, että saattaa syntyä eturistiriita, että tutkimusprotokolla ohjaa väestörokottamista ja rokotussuosituksia tai että THL:lle syntyy houkutus ajoittaa suomalaisten koronarokottamista siten, että se palvelee hybridi-immuniteettitutkimusta tutkimusasetelman häiriytymättä.

Huoli on, että tutkimus ajaa kansanterveyden edelle, vaikka kansanterveyden ylläpito on THL:n oleellinen viranomaistehtävä.

THL tekee myös koronaviruksen hybridi-immuniteettitutkimusta eli selvittää, miten vahvan ja kuinka pitkän suojan sairastettu infektio antaa yhdessä rokotusten kanssa.

– Tutkimustoiminta pitää eriyttää rokotussuosituksista. Nyt niitä tekevät samat henkilöt. On tärkeää, että ne henkilöt, jotka tekevät rokotussuosituksia, ovat täysin irrallaan tutkimustoiminnasta, yksi infektioalan asiantuntija sanoi IS:lle.

Hän ei halua nimeään julkisuuteen, koska aihepiiri on tällä hetkellä sen verran tulenarka. Asiantuntijat ovat huolissaan, että THL:n taholta on pyritty hiljentämään kansainvälinen tiedekeskustelu sekä mielipiteiden vaihto, jos ne ovat ristiriidassa THL:n näkemysten kanssa.

IS tarjosi THL:n pääjohtajalle Markku Tervahaudalle mahdollisuuden kertoa, miten hän näkee rokotussuositusten ja tutkimustoiminnan mahdollisen sekoittumisen THL:n sisällä.

Tervahauta kuitenkin ilmoitti viestintäosaston välityksellä, että THL ei kommentoi asiaa tässä vaiheessa.

On tärkeää, että ne henkilöt, jotka tekevät rokotussuosituksia, ovat täysin irrallaan tutkimustoiminnasta.

Ihmetystä herättää myös se, että suuret asiantuntijaorganisaatiot maailmanlaajuisesti – Maailman terveysjärjestö WHO, Euroopan tartuntatautivirasto ECDC ja Euroopan lääkevirasto Ema – sekä isot kansalliset terveysviranomaiset USA:ssa (CDC) ja Britanniassa (NHS) ovat suositelleet sote-henkilöstön tehosterokotuksia.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa neljättä rokoteannosta tarjotaan jo kaikille yli 12-vuotiaille.

Toisekseen missään muualla maailmassa sairastettua infektiota ei lasketa yhdeksi tehosterokoteannokseksi.

– Onko maailmalla vähemmän asiantuntemusta kuin Suomessa, kun täällä ei toimita kansainvälisen asiantuntijatiedon pohjalta? infektioasiantuntija kysyy.

THL:ssä hybridi-immuniteettitutkimusta ja rokotussuosituksia tekevät osittain samat henkilöt.

– Se on käsittämätöntä! Miten THL voi antaa ihmisten sairastua? Samalla otetaan se riski, että kaikki sairastuneet eivät koronainfektiosta selviä. Miksi THL haluaa sairastamalla saada suomalaisille suojan, vaikka rokotteet ovat käytössä? hän jatkaa.

Lapin sairaanhoitopiiri on tehnyt THL:n kannasta poiketen jo erillispäätöksen ja alkaa rokottaa sote-henkilöstöä neljänsillä annoksilla. Tiettävästi muutama muukin sairaanhoitopiiri harkitsee samaa.

Keuhkosairauksien professori Marjukka Myllärniemi lähetti sosiaali- ja terveysalan eettiselle neuvottelukunnalle Etenelle THL:n toiminnasta muistion ja pyysi Eteneä käsittelemään asiaa.

Etene ei kuitenkaan ottanut Myllärniemen muistiota käsiteltäväkseen. Syy oli se, että Etene ei käsittele yksittäistapauksia vaan yleisiä linjauksia. Lisäksi Etenen nykyinen toimikausi on päättynyt ja uusi vasta alkamassa uusin jäsenin.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui THL:n toimintaan vuonna 2019.

– Yleisellä tasolla sanoisin, että itse kannatan lämpimästi rokotetutkimuksia, mutta on järkevää erottaa rokotussuositukset ja rokotetutkimukset toisistaan. Ne olisi syytä erotella. Suomi on tietysti pieni maa ja piiritkin ovat pienet, mutta kyse on periaatteellisesta asiasta, Etenen varajäsen, kansanedustaja Terhi Koulumies (kok) sanoi.

Yksi IS:n haastattelemista rinnasti nykytilanteen vuoteen 2019, kun oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui oma-aloitteisesti THL:n toimintaan. Tuolloin Pöysti vaati, että THL:n tekemä rokotetutkimus ja päätöksenteko valtion rokotehankinnoista on erotettava selvemmin toisistaan.

Taustalla oli IS:n paljastusjuttu, jonka mukaan THL sai lääkejätti GSK:lta 17 miljoonaa euroa rahoitusta pneumokokkirokotetutkimukseen, joka tehtiin GSK:n rokotteella.

Keuhkosairauksien professori Marjukka Myllärniemi muistuttaa, että THL:n tutkimus voi herkästi muuttua eettisesti ongelmalliseksi.

Vastineeksi GSK:n pneumo­kokki­rokotteiden määrä kasvoi kansallisessa rokotus­ohjelmassa merkittävästi, eli valtio osti GSK:lta huomattavasti enemmän rokotteita sen jälkeen, kun GSK:n ja THL:n välinen tutkimus­yhteistyö alkoi.

– Saman­kaltaisessa tilanteessa aletaan olla taas, että tutkimus ja päätöksen­teko rokottamisesta ovat sekoittuneet, infektio­asiantuntija sanoo.

Myllärniemi toteaa muistiossaan, että ”eettinen ongelma saattaa syntyä sellaisesta tilanteesta, jossa rokoteasiantuntija toimii sekä rokotteiden antamista ja jakelua suosittelevana viranomaisena ja tekee samalla tutkimusta, jonka aineistona on koko Suomen väestö sekä yksittäisiä kohortteja tämän väestön sisällä.”

Myllärniemen mukaan tällainen tilanne on jo syntynyt ainakin kahden THL:n hiljattain julkaiseman tutkimuksen osalta. Tutkijat eivät etusivulla ilmoita kansallisena viranomaisena toimimisesta, vaikka näin kuuluisi hyvän tieteellisen käytännön mukaan tehdä.

Muistiossa todetaan, että tutkimus muuttuu herkästi ongelmalliseksi, jos tutkimusprotokolla tai hypoteesin todistaminen edellyttää poikkeamista kansainvälisestä rokottamistavasta.

Onko maailmalla vähemmän asiantuntemusta kuin Suomessa, kun täällä ei toimita kansainvälisen asiantuntijatiedon pohjalta?

– Entä jos hybridi-immuniteettitutkimuksessa saadaankin tulos, joka ei tue hypoteesia, Myllärniemi kysyy.

Myllärniemen muistiota saattaa seuraavaksi käsitellä tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK).

Juttua muokattu klo 14.51: Korjattu jutussa oleva kartta. Ruotsin terveysviranomainen on 5.10. päättänyt, että kaikilla 18–64-vuotiailla on halutessaan mahdollisuus saada tehosterokote. Tämän perusteella Suomi on ainoa EU-maa, jossa sote-henkilöstön tai alle 60-vuotiaan väestön ei ole mahdollista saada neljättä rokoteannosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?