Suomalaisen sotilas­asian­tuntijan pysäyttävä kysymys: ”Voiko Venäjä oikeasti hävitä?” Esitti synkän perustelun

Ydinaseen käyttömahdollisuus on karusti läsnä, jos Venäjä on häviämässä Ukrainassa.

Venäjän siviilejä vastaan tekemät iskut eivät everstiluutnantti Petteri Hemmingin mukaan rajoitu välttämättä ohjusiskuihin, jos sotatilanne alkaa käydä Venäjän kannalta kriittiseksi.

26.10. 5:45

Mikä on Venäjän hyökkäyssodan tulevaisuus?

Tämä kysymys puhutti paljon Kouvolan turvallisuuskonferenssissa maanantaina.

Lue lisää: Kolme asiantuntijaa arvioi, mihin Ukrainan sota päättyy

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith jakoi sodan lopputuloksen nelikenttään: Venäjä voittaa, Ukraina voittaa tai toinen osapuoli voittaa osittain.

– Jokaisessa neljässä vaihtoehdossa on perustavaa laatua olevat vaikutukset Eurooppaan, Smith sanoi.

Lue lisää: Venäläistutkimus: Muutosta haluavien venäläisten määrä on laskenut huolimatta Ukrainan sodasta

Hanna Smith.

– Jos Venäjä voittaa, se pystyisi sanelemaan todella paljon uutta maailmanjärjestystä. Ukrainan voittaessa demokratiat olisivat vahvoilla ja Venäjän mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen pieni. Jos toinen voittaa osittain ja saadaan osittainen rauha, tilanne jää ratkaisematta ja uuden maailmanjärjestyksen luominen jää kesken, Smith arvioi.

Smithin mukaan toisen osapuolen osittaisella voitolla ostettaisiin vain aikaa, mutta konflikti täytyy saada ennemmin tai myöhemmin ratkaistua lopullisesti.

Everstiluutnantti Petteri Hemminki Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Tilanne on tosi hankala. Pelistä pitää saada voittaja, mutta se voi olla pitkä ja verinen tie, Smith kuvasi.

Pysäyttävimmän kommentin sanoi everstil­uutnantti Petteri Hemminki Maanpuolustus­korkeakoulusta.

– Voiko Venäjä oikeasti hävitä? Sillä on kuitenkin taktinen ydinase, Hemminki kysyi.

Sotatieteiden tohtori ja Maanpuolustus­korkeakoulun apulaisprofessori, majuri Antti Paronen pitää Hemmingin kysymystä täysin perusteltuna.

– Sen takiahan ydinasetta väläytellään, että jossain vaiheessa tullaan tilanteeseen, jossa Venäjä ilmoittaa – tai sen joukot ilmoittavat – olevansa hyvin vahvoin lainausmerkein ilmaistuna ”tuhoutumisuhan” alla. Ja vaikka niin ei olisikaan, niin se tuhoutumisuhka sellaisenaan tai edes jokin vihjaus siihen suuntaan tahtoisi sanoa, että mikäli sotatoimia jatketaan, niin heidän on sitten pakko käyttää ydinasetta. Tai kemiallista asetta, Paronen sanoi Ilta-Sanomille Kouvolassa.

Venäjä käy Ukrainassa julmaa tuhoamissotaa massiivisen tulenkäytön avulla. Kuva on Zaporizzjasta.

– Jos tällaiseen tilanteeseen tullaan, niin siinä me pääsemme Petteri Hemmingin kommenttiin, onko häviäminen edes mahdollista. Ennemmin tai myöhemmin se on mahdollista. Me voimme kaikki tietysti käyttää mielikuvitustamme ja kuvitella, minkälainen se tilanne voisi olla. Sitä on mahdoton ehkä luonnehtia, Paronen lisäsi.

Mediassa on pääasiassa käsitelty presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän sotajoukkojen epäonnistumisia. Paronen kuitenkin muistuttaa, ettei Venäjä ole ollut Ukrainassa pelkkä häviäjä. Se on myös saavuttanut jotakin.

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Antti Paronen arvioi, ettei Venäjä luovu Krimille saavuttamastaan maayhteydestä.

–  Putin on sotavoimallaan onnistunut joissakin asioissa. Ei tietysti niin paljon kuin ehkä arvioidaan, että hänellä näitä alkuperäisiä kunnianhimoisia tavoitteita oli. Tosiasia on se, että Donbasin alueelta on luotu Krimille maayhteys, ja sitä kautta pystytään operoimaan. Siitä pidetään todennäköisesti kiinni niin pitkään kuin mahdollista, Paronen arvioi.

– Ja vähintäänkin Venäjällä on mahdollisuuksia jäädyttää konflikti ja pitää tällaisena tilannetta yllä pitkäänkin. Niin kauan kuin venäläiset ovat jossain määrin Ukrainassa ja esimerkiksi tämä maayhteys Krimille pysyy yllä, venäläiset ovat saavuttaneet sodassa jotakin. Sitä ei käy kieltäminen. Ukrainan tässä kaikki alueet pitää vallata takaisin, ja sitähän se varmasti pitkässä juoksussa yrittääkin, Paronen muistutti.

Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa tuli maanantaina täyteen tasan kahdeksan kuukautta. Isossa kuvassa Paronen arvioi, että Venäjä lähti hyökkäykseensä aivan liian kunnianhimoisin tavoittein ja huonosti valmistautuneena.

Harkovan alueella liian ohkaiseksi vedetty puolustuslinja ja syvyyttömyys puolustuksessa romahtivat syyskuun alkupuolella, ja samaa ilmiötä odotetaan tällä hetkellä Hersonissa.

– Sodanjohto on ollut äärimmäisen uskollinen Putinin tavoitteille. Ei ole joko sanottu, että tässä ei voida onnistua tai sitten vaihtoehtoisesti sodanjohto on lähtenyt ihan yhtä uhkarohkeasti liikkeelle.

Parosen mukaan jo sodan ensivaiheissa kävi selväksi, että Venäjä lähti hyökkäykseensä painostusryhmityksestä luomatta painopistettä ja operoimaan sellaisella tavalla, jota ei ollut harjoiteltu.

– Lopulta päädyttiin siihen tulokseen, että piti alkaa palata niihin hyväksi havaittuihin venäläisiin sotataidollisiin asioihin, jotka tiedetään – eli käytännössä massiiviseen tulenkäyttöön.

Ukraina sai vallattua takaisin laajoja alueita Harkovan alueella lyhyessä ajassa, kun Venäjän puolustuslinja romahti. Kuva on Borivsken seudulta.

– Toki massiivinen tulenkäyttö onnistui venäläisiltä, mutta sekään vaihe tuossa keväällä ja kesällä ei korjannut sitä tosiasiaa, että sotaan lähdettiin vääränlaisella tavalla: liian suurilla ja syvillä tavoitteilla suhteessa siihen, minkälaisia joukkoja oli käytettävissä, Paronen analysoi.

Nyt Venäjä Parosen mukaan niittää kylvämäänsä.

Sodanjohto on ollut äärimmäisen uskollinen Putinin tavoitteille. Ei ole joko sanottu, että tässä ei voida onnistua tai sitten vaihtoehtoisesti sodanjohto on lähtenyt ihan yhtä uhkarohkeasti liikkeelle.

– Se niittäminen tarkoittaa osaltaan sitä, että Harkovan alueella liian ohkaiseksi vedetty puolustuslinja ja syvyyttömyys puolustuksessa romahtivat syyskuun alkupuolella, ja samaa ilmiötä odotetaan tällä hetkellä Hersonissa. Vaikka sitä minkälaiseksi vetäytymiseksi venäläisittäin kutsuttaisiin, niin eihän siinä ollut tosiasiassa mitään muuta mahdollisuutta. Jos ukrainalaiset saavat käytännössä haltuunsa koko Dneprin ylitse vedetyn sillanpään, niin se on venäläisen rintaman romahdus, Paronen painottaa.

Vielä vuodenvaihteessa ja pitkälle tämänkin vuoden puolella monet asiantuntijat olivat vahvasti sitä mieltä, että Venäjä ei hyökkäisi Ukrainaan, vaikka Venäjällä oli sotaharjoituksia ja joukkojen ryhmittymisiä rajan tuntumassa.

Myös Paronen lukeutui niihin, jotka eivät uskoneet Venäjän aloittavan hyökkäystä Ukrainaan maan rajalle keskittämillään joukoilla.

  • Yllä olevalla videolla on maavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Pasi Välimäen puhe Kouvolan turvallisuuskonferenssissa

– Se on totta, koska käytännössä vuosi sitten keväällä oli samanlainen tilanne – ja Venäjä ei hyökännyt. Koko Ukrainan sodan ajan on nähty erilaisia joukkokeskittymien rakentamisia, niiden purkamisia, osan jättämisiä ja niin edespäin. Tätä joukkokeskittymää oli rakennettu pitkään, ei pelkästään syksystä 2021. Joukkojen jääminen tuolle alueelle alkoi konkretisoitua tuohon syksyyn 2021.

Nyt on tullut viitteitä, että liikekannallepanomiehiä on kuljetettu junalasteittain Valko-Venäjälle.

Onko Venäjä muodostamassa uutta pohjoista rintamaa?

  • Yllä olevalla videolla on puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe Kouvolan turvallisuuskonferenssissa

– Jos ei uutta pohjoista rintamaa, niin vähintään painostusvoimia Ukrainalle muuttaa omaa ryhmitystään. En voi toki poissulkea sitä, etteikö Valko-Venäjän suuntaan muodosteta jotakin sotilaallista voimaa. Siellä todennäköisesti on jo tuhansia sotilaita. Puolitoista viikkoa sitten puhuttiin noin 9 000 sotilaasta. Jos keskittämistä on jatkettu, niin puhutaan todennäköisesti jo yli 10 000 sotilaasta.

  • Yllä olevalla videolla on Ulkopoliittisen insituutin johtajan Mika Aaltolan puhe Kouvolan turvallisuuskonferenssissa

– Sillä voimalla käytännössä ei vielä saavuteta sellaisia tavoitteita, joita voitaisiin Venäjällä kuvitella olevan eli esimerkiksi jonkin alueen ottaminen ja pitäminen hallussa Kaakkois-Ukrainassa, puhumattakaan Kiovaan työntymisestä. Ne ovat käytännössä poissuljettuja asioita. Enemmän kuin miltään muulta se vaikuttaa painostusryhmityksen luomiselta pohjoiselle suunnalle, Paronen sanoo.

Lue lisää: Tällainen on Putinia suojeleva ”yksityis­armeija” – pitää kansan kurissa ”tapahtui mitä tahansa”

Lue lisää: Tällaisia julmia aseita Putin voisi käyttää Ukrainassa

Lue lisää: Mika Aaltolalta kylmäävä arvio: Venäjä saattaa iskeä siviileihin uudella julmalla tavalla

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?