Näihin uhkiin Suomi varautuu itärajalla: ”Ollaan koko ajan valppaina”

Asiantuntijoiden mukaan itärajalle rakennettava aita auttaa hallitsemaan rajaa tilanteessa, jossa ihmisvirtaa käytetään aseena ja painostuskeinona.

21.10. 6:00

Keskustelu itärajan valvonnasta ja turvallisuudesta on viime viikkoina tiivistynyt. Rajavartiolaitos sanoi syyskuussa, että aidan rakentaminen osalle itärajaa on on tarpeen, koska Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Eduskuntapuolueet päättivät tiistaina yksimielisesti aidan rakentamisesta itärajalle. Rakentaminen aloitetaan tänä vuonna käynnistyvällä pilottihankkeella.

Asiantuntijat arvioivat Ilta-Sanomille kolmea uhkakuvaa itärajalla ja raja-aidan merkitystä niiden torjunnassa.

Vuonna 2021 Valko-Venäjä toi siirtolaisia Lähi-idästä EU:n kynnykselle kostoksi maalle asetetuista pakotteista.

Pakolaisia rajalle hybridioperaatiolla

Euroopassa raja-aitoja on viime vuosina rakennettu kontrolloimaan ei-toivottua maahanmuuttoa. Länsimaiden mukaan vuonna 2021 Valko-Venäjä toi siirtolaisia Lähi-idästä EU:n kynnykselle kostoksi maalle asetetuista pakotteista. Rajalla oli tuolloin jumissa tuhansia EU:n alueelle pyrkiviä ihmisiä. Tilanteen takia Puola päätti pikavauhtia rakennuttaa rajamuurin Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen.

Tampereen yliopiston aluetieteen professori Jouni Häklin mukaan muuallakin Euroopassa on haluttu varautua vastaaviin tilanteisiin rakentamalla aitoja.

–  Tavallaan se on aika surullista, kun muuten eletään vapaata liikkuvuutta ja globalisaatiota korostavassa ajassa. Tämä muuttoliikkeen toivotuksi ja ei-toivotuksi erottelu on hyvin vastakkainen suuntaus, Häkli kuvailee.

Häklin mukaan itärajan aitaprojektia on viety eteenpäin selvä kohderyhmä mielessä.

–  Joko massiivinen venäläisten pyrkiminen Suomeen tai Venäjän valtion järjestämä muuttoliike. Näihin halutaan varautua, Häkli tiivistää.

Droneja on havaittu ainakin Norjassa.

Sisäministeri Krista Mikkonen sanoi Twitterissä, että raja-aidan rakentamisella vastataan hybridioperaatioiden uhkaan.

– Aidasta olisi apua erityisesti hybridioperaatioissa, joissa Suomea yritettäisiin painostaa laajamittaisella maahantulolla. Tällaisten uhkien riski on kasvanut, Mikkonen sanoi.

Mika Aaltolan mukaan todennäköisin uhka on juuri Venäjän hybridivaikuttaminen tuomalla Suomeen pyrkiviä ihmisiä rajalle. Hän muistuttaa, että Venäjä toteutti tällaisen operaation Suomen rajalla jo vuonna 2016.

– Kysymys on rajan hallittavuudesta siinä tilanteessa, jossa käytetään ihmisvirtaa aseena ja painostuskeinona. Aita tuottaa välineen massojen hallintaan raja-asemalla ja sen läheisyydessä, Aaltola sanoo.

Heinäkuussa eduskunta hyväksyi lain, jonka mukaan itäraja voidaan sulkea kokonaan turvapaikanhaulta, jos Venäjä alkaisi hybridioperaationa ohjata rajalle turvapaikanhakijoita.

Rajavartiolaitoksen havainnekuva raja-aidasta,

Vaikuttamisyritykset infrastruktuuriin

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen eri puolilla Eurooppaa on havahduttu siihen, että Venäjä saattaa pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin, kuten energiantuotantolaitoksiin, liikennöintiväyliin ja lentokenttiin. Esimerkiksi Norjassa on tehty useita dronehavaintoja muun muassa kaasuterminaalien lähistöllä sen jälkeen, kun Nord Stream -kaasuputkissa tapahtui räjähdyksiä syyskuussa.

Suojelupoliisi Supo kertoi viime viikolla, että havainnot ohjattavista kaukolennokeista ovat lisääntyneet Suomen kriittisen infrastruktuurin lähellä. Supo viittasi etenkin kansalaishavaintojen lisääntymiseen.

– Rajan yli tulevien taustat pitäisi saada selvitettyä. Kun Euroopassa on sotatila, niin ollaan koko ajan valppaina. Lähestytään sitä käytännöllisenä ongelmana, kuten Suomessa on ollut perinteistä ja tiedostetaan mahdolliset riskit, kuten sabotaasit, joita Venäjä todennäköisesti haluaa suorittaa ja on suorittanut, Aaltola sanoo.

Lounais-Suomen valmiustoimikunta kertoi torstaina, että dronehavainnot huoltovarmuuden kannalta tärkeiden kohteiden, kuten esimerkiksi vesilaitosten lähellä ovat lisääntyneet. Aaltola nostaa rajavalvonnan yhteydessä esiin myös vaikuttamisyritykset infrastruktuuriin.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola

Norjassa Storskogin rajatarkastuspaikalla otettiin tällä viikolla kiinni Venäjän kansalainen, jolla oli mukanaan kaksi valokuvauskopteria ja osin salattu suuri kiintolevy, jossa oli valokuvia ja videoita.

– Informaatiota on saatavissa Suomen ulkopuolelta siitä, mitä Venäjä puuhailee. Kysymys on siitä, miten nämä pystytään estämään. Ja jos ei pystytä, niin kannattaako sulkea tietyltä kategorialta rajan ylittäminen, kun ei ole resursseja heidän taustojensa selvittämiseen, ja Suomen tiedusteluyhteistyön kautta saama tieto ei välttämättä ole kattavaa.

Aaltola sanoo, että turistiviisumien kieltämisellä saatiin osaltaan rajattua riskejä esimerkiksi sabotaasille.

– Kun näyttää siltä, että ei tiedetä (ketkä rajan ylittävät), niin kannattaa toimia varovaisuusperiaatteen mukaan ja karsia rajan ylitystä.

Sotilaallinen uhka epätodennäköinen

Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut dramaattisen sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Myös Suomessa Euroopassa alkanut sota on johtanut sotilaallisen valmiuden kasvattamiseen. Keskiviikkona Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen professori Jussi P. Laine sanoi, että sotilaallista uhkaa vastaan raja-aidalla ei ole mitään merkitystä.

Myös sotatieteiden dosentti, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö sanoo, että sotilaallista uhkaa vastaan ja perinteisessä sodankäynnissä aidan merkitys on pieni. Rajavartiolaitos ei ole kertonut yksityiskohtaisia tietoja tulevasta aidasta. Käihkö perustaa näkemyksensä aidasta julkaistuun havainnekuvaan.

– Eiköhän puskutraktori ja panssarivaunu siitä aika helposti tule läpi.

Sotatieteiden dosentti, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö

Venäjän sotilaallinen suorituskyky on heikentynyt huomattavasti Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen. Ainakin osa Suomen rajan lähettyvillä olevista venäläisjoukoista on siirretty Ukrainaan. Mika Aaltola sanoo, että uhkia kartoittaessa tulee arvioida, mihin Venäjä on kyvykäs, mitä se on tehnyt, mihin se on motivoitunut ja mihin sillä on tilaisuuksia. Voimat kannattaa varautumisessa laittaa siihen, mikä on todennäköistä.

– Motiivipuoleen liittyy se, että Venäjä on uhannut Suomea erilaisella kiusanteolla ja sotilaallisteknisillä vastatoimilla. Tiedetään, että Venäjän joukot ja mahti on sidottu Ukrainaan aika suurelta osin. On vaikeaa kuvitella, että Venäjä mitään sotilaallista kykenee tekemään tässä tilanteessa. Tankit eivät vyöry rajan ylitse, kun tankkeja ei ole.

Myös Käihkö sanoo, että tällä hetkellä Venäjän sotilaallinen uhka Suomelle on pieni, koska Venäjän sotilaalliset voimavarat ovat kiinni Ukrainassa.

– Jos se ei siellä pysty rintamatilannetta kääntämään, miten he missään muuallakaan pystyisivät hirveästi mitään tekemään.

Venäläisjoukkoja Ukrainassa satamakaupunki Mariupolissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?